[fa icon="calendar'] 28.1.2021 12:30 / kirjoittaja Olli Vesala

blogikuva tiedotepohja-1

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Tiedote on mediaviestinnässä kuitenkin niin vakiintunut viestintäkeino, että oikean rakenteen noudattaminen on tärkeää, jotta sisältö pääsee esille. Näiden ohjeiden ja tiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja mahdollisesti kiinnostuvat sen sisällöstä.

Olemme tuottaneet STT Viestintäpalveluissa tiedotepohjan Word-tiedostona, jota voit käyttää lehdistötiedotteen mallina, kun muotoilet omaasi. Pääset lataamaan vesileimattoman tiedotepohjan maksutta tästä: 

LATAA TIEDOTEPOHJA

Muistathan, että toimituksissa ei arvosteta vain liitetiedostona saapuvia tiedotteita. Käytä tiedotepohjaa muotoiluun ja lähetä tiedote joko sähköpostiohjelman tekstikentässä tai vaikka STT Info -tiedotepalvelun avulla.

 

Hyvän tiedotteen rakenne

Ladattava lehdistötiedotteen pohja sisältää ohjeita tiedotteen luontiin ja toimii tiedotteen mallina. Tässä kirjoituksessa kerrataan vielä tiiviisti hyvän tiedotteen elementit ja perustelut, mihin niitä tarvitaan. Tarkempia vihjeitä laadukkaan sisällön tuottamiseen voit lukea blogistamme: "Millainen on hyvä tiedote?"

 

1. Lehdistötiedotteen otsikko

Otsikosta pitää käydä ilmi, mikä tiedotteessa on keskeisin ja lukijan kannalta kiinnostavin asia. Ilman kiinnostavaa otsikkoa tiedote voi päätyä suoraan roskakoriin.

Lue lisää: STT:n otsikkovelhon 5 vinkkiä tiedottajalle

 

2. Tiedotteen perustiedot: julkaisuaika ja julkaisija

Otsikon alle tai muuten lähituntumaan on hyvä kirjata, minä päivänä tiedote on lähetetty medialle. Jos ajastat tiedotteen lähetyksen, voit laittaa mukaan myös kellonajan. Lähetysaikakin on hyvä laittaa ylös, jotta sen voi tarvittaessa tarkastaa vielä vuosia lähetyksen jälkeen.

Perustietoihin kuuluu myös julkaisijan nimi. Se on hyvä toistaa, vaikka julkaisijan nimi olisi myös otsikossa. Näin lukija varmasti tietää, kuka tiedon on lähettänyt.

 

3. Ingressi eli johdanto

Lukija kiinnittää mediatiedotteen otsikon jälkeen huomionsa ingressiin. Se syventää otsikossa annettua ensitietoa ja vahvistaa ajatusta, että mediatiedote kannattaa lukea loppuun asti. Monesti ingressi erotellaan muusta leipätekstistä esimerkiksi lihavoinnilla.

 

4. Tiedotekuva ja kuvateksti

Laadukas valokuva tai muu visuaalinen elementti lisää lukijan kiinnostusta tiedotetta kohtaan. Jos aihe on luontevasti kuvitettavissa, kuvaa kannattaa käyttää. Emme suosittele lisäämään tiedotekuvaa suoraan tiedotetekstin sisään, jos tarkoitus on lähettää tiedote sähköpostiohjelmalla. Parempi on laittaa se mukaan liitetiedostona. Tällöin kannattaa lähettää korkearesoluutioinen kuva. Tiedotepalvelussa kuva taitetaan kauniisti omalle paikalle ja lähetetään lisäksi liitteenä.

Lue lisää: Kuva tuo tiedotteelle näkyvyyttä

Kuvatekstillä varmistetaan, että lukija saa riittävät lisätiedot kuvasta, ja että kuvaaja saa oikeutetusti kunnian kuvastaan. Tieto on tärkeä myös tekijänoikeuksien kannalta.

 

5. Tiedotteen varsinainen sisältö eli leipäteksti

Tähän kirjoitetaan lehdistötiedotteen varsinainen pihvi. Kirjoita uutinen ja sopivasti siihen liittyviä yksityiskohtia, jotka voivat olla oleellisia lukijalle. Kerro myös riittävästi taustaa, jotta lukija ymmärtää, mihin suurempaan trendiin tai jopa megatrendiin tiedottamasi asia kytkeytyy.

Sopiva mitta tiedotteelle on noin yksi A4, mutta jonkin verran pidemmänkin tekstin voi kirjoittaa, jos aihe kantaa. Laita ylijäävät lisä- ja taustatiedot joko liitetiedostoon tai linkin taakse.

Rikasta ja kevennä tekstiä sitaateilla sekä väliotsikoilla.

 

6. Lisätietojen antajan yhteystiedot

Media saattaa sivuuttaa kokonaan tiedotteet, joissa ei ole yhteystietoja. Lisää siis aina yhteystiedot ja varmista, että yhteyshenkilö on valmis vastaamaan puhelimeen, kun tiedote on jaeltu.

Lue lisää: 7 vinkkiä, miten olla hyvä mediakontakti

 

7. Linkit ja yhtiöesittely

Tiedotteen loppuun on hyvä kirjoittaa napakka yhtiöesittely ja linkata yhtiön sivuille tai muille relevanteille verkkosivuille, joista media tai muu aiheesta kiinnostunut taho voi hankkia lisää tietoja.

 

Vältä nämä tiedotusmokat

Kun noudatat ohjeitamme ja hyödynnät mallitiedotetta, saat rakenteen kohdilleen. Tiedotteen menestyksen voi kuitenkin vesittää muilla tavoin. Älä astu näihin sudenkuoppiin.

 

1. Älä käytä pelkkää liitetiedostoa

Tiedotetta ei voi jaella toimituksiin pelkästään sähköpostilla, jonka aihekentässä lukee "tiedote", ja varsinainen tiedote on mukana vain liitetiedostona. Kirjoita sähköpostin aihekenttään kiinnostava otsikko ja laita tiedotteen sisältö varsinaiseen viestiin.

 

2. Älä tiedota milloin hyvänsä

Hyväkin tiedote jää huomiotta, jos se jaellaan väärällä hetkellä. Seuraa ja ennakoi uutistilannetta, jotta saat viestillesi näkyvyyttä.

Lue lisää: Milloin ja kenelle lehdistötiedote kannattaa lähettää?

 

3. Älä jakele vain tutuille toimittajille ja medioille

On hyvä, jos tunnet henkilökohtaisesti toimittajia ja pystyt esittelemään aihettasi heille henkilökohtaisesti. Tiedote kannattaa kuitenkin jaella laajasti, jotta tuntemattomatkin voivat käsitellä aihetta. Hyvä ajatus on käyttää tiedotepalvelua.

Lisää tiedotusmokista voit lukea blogistamme: Uutispäällikön vinkit viestijälle.

 

Lataa valmis Word-tiedotepohja

Näillä ohjeilla voit siirtyä muotoilemaan tiedotettasi. Mallia voi käyttää sisäiseen tai ulkoiseen viestintään, ja se käy sekä suurille että pienille organisaatioille.

LATAA TIEDOTEPOHJA

 

Blogin pääkuva: Lehtikuva / Emmi Korhonen

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, Viestinnän suunnittelu

Olli Vesala

Kirjoittaja Olli Vesala

STT Viestintäpalveluiden kehityspäällikkö ja STT Infon tuottaja