[fa icon="calendar'] 19.12.2019 9:45 / kirjoittaja Maunu Anhava

Kaupunki-Nukari-1

Kaikkia STT Viestintäpalvelujen asiakkaita yhdistää ainakin yksi asia. Jokainen organisaatio toivoisi joululahjaksi lisää positiivista medianäkyvyyttä ensi vuonna.

Organisaatiosi viestinnän kehittämisen ytimessä saattavat olla aivan muut osa-alueet vuodenvaihteen jälkeen, mutta ei ansaitusta mediasta haittaakaan olisi.

Asiakkaamme kysyvät meiltä usein, mitkä ovat viestinnän trendit 2020 ja miten he voisivat olla entistä paremmin vuorovaikutuksessa tiedotusvälineiden kanssa. Maailma on täynnä mielenkiintoisia tarinoita, joista vain murto-osa päätyy toimittajien työpöydälle.

Yhdellä yksinkertaisella keinolla voit kuitenkin kasvattaa todennäköisyyttä siihen, miten organisaatiosi medianäkyvyys kasvaa: Kytke organisaatiosi mediaviestinnän näkökulma vallitseviin megatrendeihin!

Median tehtävänä on seurata yhteiskunnallisia muutoksia, ja kun liität oman organisaatiosi toiminnan megatrendeihin, olette yhtäkkiä murroksen ytimessä.

Vaikka emme omistakaan kristallipalloa, seuraavat neljä yhteiskunnallista muutosta ovat varmuudella otsikoissa myös alkavana vuonna:

 

1. Väestörakenteen muutos ja alhaiset syntyvyysluvut

Väestö ikääntyy, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Lisäksi Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan 1868.

2010-luvun aikana syntyvyyden vähenemisen vauhti on yllättänyt kaikki ja todellisia syitä voi vain arvailla. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet horjuvat, koska huoltosuhteen raju muutos on uhkakuva tulevina vuosikymmeninä.

Ilmiön monimutkaisten vaikutusten pohdiskelu on vasta alkutekijöissään, joten käsittely mediassa jatkuu kiivaana myös ensi vuonna.

 

2. Kaupungistuminen ja varallisuuden uusjako

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka vaikuttaa yhteiskuntaan monilla eri tavoilla. Suomessa on kuitenkin asuntojen korkean omistusasteen takia meneillään varallisuuden uusjako, kun muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy. Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna on useaan otteeseen todennut, että Suomessa on miljoona asuntoa väärässä paikassa.

Maaseudut autioituvat, ja haja-asutusalueilla saattaa olla mahdotonta saada asuntoa kaupaksi. Alhainen korkotaso puolestaan kannustaa lainanottoon ja asuntojen hinnat jatkavat nousuaan suurkaupungeissa.

Koko maaseudun pitäminen asuttuna on myös poliittinen kysymys. Asuntomarkkinoiden hankalaan yhtälöön ei kuitenkaan löydy helppoja ratkaisuja.

Asumisen trendit myös muuttuvat alati kaupungistumisen myötä, kun rakennusliikkeet panostavat uudiskohteissa pieniin asuntoihin ja etenkin nuoret aikuiset pakkautuvat ahtaisiin neliöihin.

Tilastokeskuksen mukaan 1,4 miljoonalla kotitaloudella oli asuntolainaa 2018, joten ilmiön eri piirteet iskevät rajusti suomalaisten varallisuuteen – niin positiivisesti kuin negatiivisestikin.

Lue myös: Apua – toimittaja soittaa! Näin parannat mediasuhteitasi
Mietitkö, miten voisit parantaa organisaatiosi medianäkyvyyttä - sekä sen määrää että laatua? Kerromme, miten hallitset mediasuhteita ja vältät yleisimpiä virheitä.

 

3. Terveystietoisuus ja kuntoilun polarisoituminen

Kuntoilu ja hyvinvointi jakavat ihmisten mielipiteitä ja toimenpiteitä.

Mediasta voi lukea säännöllisesti juttuja aamuneljältä sängystä nousevista, teräsmieskilpailuun treenaavista supersuorittajista. Toisaalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan toissa vuonna kolme neljäsosaa yli 30-vuotiaista miehistä ja kaksi kolmasosaa yli 30-vuotiaista naisista oli ylipainoisia.

Viime kesänä ylipaino nousi otsikoihin, kun muun muassa professori Pertti Mustajoki muistutti lihavuuden terveysriskeistä ulostuloissaan.

Uutissivustojen analytiikka osoittaa, että terveys ja hyvinvointi ovat suosituimpien aiheiden joukossa. Media kirjoittaa vinkeistä ja keinoista terveelliseen elämään, koska yhä useampi on kiinnostunut hyvinvoinnistaan. THL:n väestötutkimuksen mukaan joka vuosi kolmasosa naisista ja neljäsosa miehistä yrittää vakavissaan laihduttaa.

 

4. Ympäristötietoisuus ja lukemattomat pienet teot

Varsinkin nuoret esittävät yhä kärkkäämpiä mielipiteitä ilmastonsuojelun tehostamiseksi. Tiedotusvälineistä saakin harvoista asioista yhtä ristiriitaista uutisointia kuin ekoteoista.

Suomalaiset vähentävät punaisen lihan syöntiä ja lihankorvikkeiden myynti nousee kohisten, ja samanaikaisesti suomalaisten väitetään syövän enemmän lihaa kuin koskaan.

Yhä useampi kannattaa lentoveroa ja potee ilmastoahdistusta, ja samaan aikaan lentoliikenteen määrä Suomessa nousee tänä vuonna ennätyslukemiin.

Kiinnostus sähköautoihin kasvaa hurjaa vauhtia, ja samanaikaisesti Ruotsista tuotavien käytettyjen autojen määrä nousee ennätyslukemiin.

Yhteiskunta varmasti polarisoituu myös ympäristöasioissa. Aihe on niin monisyinen, että toimittajat kaipaavat selkeyttä eri vaikutusten tulkitsemiseen.

 

Blogin kuva: Mies ja jouluvaloja raitiovaunupysäkillä Helsingissä 7. joulukuuta 2019 (Jussi Nukari/Lehtikuva).

 

Blogi jää joulutauolle ja seuraavat kirjoitukset ilmestyvät tammikuussa. STT Viestintäpalvelut toivottaa kaikille lukijoille mukavaa joulunaikaa!

Maunu Anhava

Kirjoittaja Maunu Anhava

Liiketoimintapäällikkö, STT Viestintäpalvelut ja Lehtikuvan kuvamyynti