[fa icon="calendar'] 24.4.2020 8:25 / kirjoittaja Maunu Anhava

Koronakriisi ei ole perinteinen kriisiviestinnän tapaus. Viestintätoimisto Rianno Communicationsin varatoimitusjohtaja Antti Pärnänen huomauttaa, että tyypillisesti kriisi on yllättävä tilanne, joka koskettaa vain jotakin tiettyä toimialaa tai organisaatiota.

Antti Pärnänen-1

Riannon varatoimitusjohtaja Antti Pärnänen toivoo, että julkinen keskustelu viestinnästä nousisi seuraavalle tasolle. (Kuva: Juuso Pellava).

”Koronakriisi ei sinänsä ole kriisiviestinnän keissi. Vaikka koronakriisi on ehdottomasti aivan äärimmäinen kriisi, paradoksaalisesti juuri sen kaikenkattavuuden vuoksi koronakriisiviestintä ei ainakaan ulkoisesti ole niinkään kriisiviestintää. Johtuen siitä, että tämä koskettaa meitä jokaista. Kun kriisi koskettaa kaikkia, se on väliaikainen uusi normaali”, sanoo Pärnänen.

Pärnäsen mukaan koronaviruspandemiaa ei kannata missään tapauksessa käyttää liiketoiminnan vipuvartena. Sen sijaan poikkeustilanteessa organisaatioiden kannattaisi tehdä pyyteettömiä vastuullisia tekoja ja niiden osana vastuullisuusviestintää. Osoittaa kykenevänsä olemaan yleiseksi hyödyksi.

”Me olemme tässä yhdessä. Organisaatiot voivat auttaa ja osallistua, ja osoittaa siten mukana elämistä ja yhteenkuuluvuutta”, Pärnänen luonnehtii.

Kriisin laajuus vaikuttaa siihen, miten organisaatio viestii sekä positiivisista että negatiivisista asioista. Lähes jokaisella on lähi- tai tuttavapiirissään ihmisiä, jotka ovat joutuneet esimerkiksi yt-neuvottelujen kohteeksi.

”On täysin ymmärrettävää, että lähes kaikki julkiset ja yksityiset toimijat ovat nyt ongelmissa. Siksi on ikään kuin hyväksyttävää, että tilanne aiheuttaa säästötoimenpiteitä. Normaalisti tietyn yrityksen yt-neuvottelut voi olla iso uutinen, mutta nyt niin ei ole, koska sitä tapahtuu joka puolella.”

 

S-ryhmä ja Tori saavat ruusuja

 

Pärnänen kehuu S-ryhmän viestintää koronakriisin aikana. HOK-Elanto kieltäytyi julkisesti maksamasta vuokria ravintolatoiminnassaan ja vastaavasti itse vuokranantajana yhtiö pidättäytyi perimästä vuokria poikkeustilanteen aikana. Tämän lisäksi lomautusten yhteydessä HOK-Elanto siirsi työntekijöitään ruokakauppoihin töihin, koska siellä oli kasvaneen kysynnän takia työvoimapulaa.

”Ne ovat isoja ratkaisuja. Mutta S-ryhmä liitti niihin mukaan selkeää vastuullisuutta. He joutuivat itse reagoimaan muutokseen, mutta tekivät sen ajatuksella. Ja myös viestivät viestivät vastuullisista teoistaan yhtä aikaa säästötoimenpiteidensä kanssa.”

”S-ryhmä on valtava toimija Suomessa. Kun on iso, on vaikeampaa olla sympaattinen, mikä taas aina vaikeuttaa imagotyötä”, Pärnänen sanoo.

Toisena positiivisena esimerkkinä Pärnänen mainitsee Tori.fi:n, joka osoitti vastuullisuutta tarjoamalla koronakriisistä pahoin kärsiville autoliikkeille yhteistyötä veloituksetta sekä kielsi koronakriisiin liittyvän materiaalin kauppaamisen sivustollaan.

 

Koronan vaikutusten arvioiminen ennenaikaista

 

Pärnäsen karsastaa sellaista ajattelua, että nyt olisi nähtävissä, miten koronakriisi muuttaa viestintää. Hänen mielestään se on ylianalysointia.

”Vasta ensimmäinen kuukausi takana ja kaikki merkit viittaavat siihen, ettei tämä kriisi ole raukeamassa ihan kohta. On aivan liian aikaista ennakoida paljoakaan”, Pärnänen huomauttaa.

Selvää kuitenkin on, että videopalaverien suhteellinen osuus kasvaa niin sisäisessä kuin ulkoisessa viestinnässä.

”Matkustaminen vähenee, kun tapaamisia järjestetään etänä, mikä on myös vastuullisuusteko. Myös online-mediatilaisuudet yleistyvät, kun totumme niiden kiistattomiin hyötyihin”, Pärnänen kuvailee.

”Hyvin paljon kyse on sosiaalisesta tottumisesta. Opimme puhumaan kameralle ja päätelaitteelle, emmekä välttämättä enää yhtä ehdottomasti kaipaa fyysistä läsnäoloa samassa tilassa. Se ei tarkoita, etteikö meillä edelleen olisi tarve tavata tai etteikö edelleen kannattaisi järjestää tavanomaisia mediatilaisuuksia. Mutta osa asioista lienee tulevaisuudessa aiempaa luontevampaa hoitaa videoyhteydellä.”

 

Viestintä runsaasti esillä yhteiskunnassa

 

Viestinnän teot ovat joka tapauksessa viime viikkoina olleet poikkeuksellisen paljon esillä yhteiskunnallisessa julkisessa keskustelussa. Business Finlandin toimet ovat herättäneet arvostelua, minkä lisäksi terveydenhuoltosektorin sekä korkeimpien päättäjien välisen viestinnän puutteet ovat nousseet otsikoihin. Tieto ei ole kulkenut sairaanhoitopiireistä ministeriöihin toivotulla tavalla, mistä johtuen päätöksiä on tehty väärin perustein.

Pärnäsen mukaan viimeistään nyt viestinnän merkitys on oivallettu, mutta hän toivoisi julkisen keskustelun nousevan vielä seuraavalle tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että mietittäisiin, miten viestintää voitaisiin kehittää.

”Sanna Marinin erinomaista viestintää on kehuttu paljon. Hän on meille kaikille esimerkki siitä, kuinka hyvillä viestintätaidoilla voi erottua edukseen. Mutta sehän ei ole taikatemppu. Viestintä on opeteltavia taitoja ja osaamista. Paljon on kiinni ihan vain päättämisestä. Että halutaanko viestiä vai unohtuuko se.”

 

Lue aiheesta lisää:

"Minä-viestinnästä me-viestintään", kiteyttää kriisiviestinnän ekspertti Unna Lehtipuu

Kriisiviestijän työkalupakki - näillä pysyt askeleen edellä

 

 

Aiheet: maineenhallinta, kriisiviestintä, mediaviestintä, julkisuusanalyysi

Maunu Anhava

Kirjoittaja Maunu Anhava

Liiketoimintapäällikkö, STT Viestintäpalvelut ja Lehtikuvan kuvamyynti