[fa icon="calendar'] 4.1.2019 7:46 / kirjoittaja Maunu Anhava

 

Uutiskuvaaja-Mesut Turan-2

Muutin Suomeen, koska halusimme tulla tänne vaimoni kanssa. Tapasimme, kun Milja oli opiskelemassa turkkia Istanbulissa.

Saavuin Suomeen kaksi vuotta sitten ja ryhdyin heti opiskelemaan suomen kieltä. Nyt alkusyksystä aloitin työskentelyn Lehtikuvan kuvaajaharjoittelijana.

Täällä työnteko on paljon suunnitelmallisempaa kuin Turkissa. Usein jo edeltävänä päivänä tiedän, minkälainen työpäivä minulla on edessä, vaikka suunnitelmat voivat yllättävien tilanteiden takia aina muuttua.

Pidän Suomesta todella paljon, eikä pakkanen tai talvi haittaa minua. En pidä todella kuumasta kelistä. Kotiseudullani kun on kuuma, voi olla 50 astetta. Se ei ole kivaa.

Istanbulissa opiskelin journalismia, ja olen työskennellyt sekä kirjoittavana toimittajana että valokuvaajana. Minulle valokuvaus ja kamera on kuitenkin paras tapa ilmaista itseäni. Olen kuvajournalisti.

 

Pommi-iskut jatkuva osa työtä Istanbulissa

 

Työskentelin aiemmin kahden vuoden ajan Habertürkissa, joka on Turkin suurin sanomalehti. Ensimmäisen kolmen kuukauden ajan harjoittelijana olin töissä koko ajan. Jos olin vapaalla, koska tahansa pomo saattoi soittaa, että tule heti töihin.

Normaalisti työpäivät alkoivat kahdeksalta aamulla ja päättyivät kahdeksalta illalla. Toisinaan öisin saattoi olla 12 tunnin työvuoroja. Myös työmatkat suurkaupungissa olivat hurjia. Joinakin päivinä minulla kului kolme tuntia työmatkaan.

Mesut Turan-6

Poliisi yritti pysäyttää mielenosoittajia Istanbulissa vappuna 2013. (Kuva: Mesut Turanin arkisto.)

Turkissa lehdistö ei ole riippumatonta. Kerran olin kuvaamassa Yhdysvaltain-lähetystöä ja poliisi sanoi, että anna minulle kamera. En suostunut, vaan sanoin: "Saan potkut, jos annan." Pomoni sai selitellä asiaa myöhemmin, mutta saimme lopulta pitää kuvat.

Istanbulissa saatoin mennä tapahtumapaikalle heti sen jälkeen, kun oli tapahtunut pommi-isku. Näin kuolleita ihmisiä.

Tietysti minua pelotti. Terroristit räjäyttävät usein pommeja jossain lähistöllä pian ensimmäisen pommi-iskun jälkeen.

Se on vain työtä.

 

Kuvaprojektit haaveena tulevaisuudessa

 

Itä- ja Kaakkois-Turkissa elämä on todella erilaista kuin Istanbulissa. Olen kurdi ja kotoisin paikkakunnalta, jonka nimi on Mardin.

Kurdialueelta monet nuoret lähtevät sissitaistelijoiksi. Minunkin hyvä ystävä lähti ”vuorille”. Minä valitsin toisin, koska halusin journalistiksi.

Kun olin töissä Istanbulissa, halusin kuvata sota-aluetta. Sanoin pomolle, että haluan lähteä raja-alueelle. Hän ei suostunut.

Päätin irtisanoutua ja menin sota-alueelle Turkin Kurdistaniin kahdeksi viikoksi ja myöhemmin Libanoniin viideksi kuukaudeksi. Kuvistani pidettiin näyttely Helsingissä ja Oulussa vuosi sitten.

Haluaisin tulevaisuudessa tehdä journalistisia kuvaprojekteja. Haluaisin matkata Kongoon ja kuvata lapsityövoimaa. Haluaisin matkata Myanmariin ja kuvata armeijaa. Olen jo hakenut apurahaa suunnitelmiani varten.

Nykyisin ihmiset eivät pysähdy katsomaan kuvaa. Sen sijaan monet ajattelevat, että kuvaaminen on helppoa.

Joskus kun valokuvaan, koen, että se on todella vaikeaa. Pitää ottaa kymmeniä kuvia, ennen kuin yksi onnistuu.

Ajattelen, että yksi valokuva voi muuttaa maailmaa.

 

Mesut Turan-1

Tyttö kurdialueella Cizressä, Kaakkois-Turkissa. Tytön takana olevassa kellarissa paloi elävältä kymmeniä ihmisiä, kun se syttyi palaamaan Turkin armeijan iskussa. Armeija kertoi etsivänsä terroristeja. (Kuva: Mesut Turanin arkisto.)

Mesut Turan-Jalankulkijat

Jalankulkijoita Helsingin ydinkeskustassa marraskuussa 2018. (Kuva: Mesut Turan/Lehtikuva.)

Mesut Turan-2

Turkin armeija aloitti vuonna 2015 operaation kurdien sissitaistelijoita vastaan. Ihmisoikeusjärjestön mukaan satoja tuhansia ihmisiä joutui jättämään kotinsa. Kuvan tyttö pääsi perheensä kanssa takaisin kotikulmilleen Cizreen, Kaakkois-Turkkiin keväällä 2016. (Kuva: Mesut Turanin arkisto.)

 Mesut Turan-Koripallo

Seagullsin päävalmentaja Mikko Larkas Korisliigan ottelussa Seagulls-Karhubasket 18. marraskuuta. (Kuva: Mesut Turan/Lehtikuva.)

Mesut Turan-3

Isä ja lapset etsivät Turkin armeijan tuhoamasta kurdikaupungista osia, joita he voisivat myydä. Kuva on otettu vuonna 2016 kurdialueella Cizressä, Kaakkois-Turkissa. (Kuva: Mesut Turanin arkisto.)

(Blogin pääkuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva.)

Lue myös muut uutiskuvaajien juttusarjojen blogit:

Esittelyssä uutiskuvaaja Jussi Nukari: Valokuvaus on kuin pianonsoittoa

Esittelyssä uutiskuvaaja Martti Kainulainen: En naura nauravien kanssa

Esittelyssä uutiskuvaaja Emmi Korhonen: Ikuistettu hetki on oikeasti tapahtunut

Esittelyssä uutiskuvaaja Onni Ojala: tykkään myös kauniista kuvista

 

Mitä kuvien oikeuksista tulee tietää

Aiheet: kuvat, visuaalinen viestintä

Maunu Anhava

Kirjoittaja Maunu Anhava

Liiketoimintapäällikkö, STT Viestintäpalvelut ja Lehtikuvan kuvamyynti