[fa icon="calendar'] 15.6.2018 10:26 / kirjoittaja [Vieraskynä] Vilja Laaksonen

Copy of Kaisa Siren

Me rakennamme tänään huomisen viestintää. Mutta miltä huomisen viestintä näyttää tämän päivän linssien läpi tarkasteltuna? Viestinnän ammattilainen ei voi olla sivuuttamatta ainakaan seuraavia kolmea megatrendiä, joiden vaikutus näkyy niin ihmissuhteiden kuin yritysstrategian tasolla. Jakamisen kulttuuri, maailman teknologisoituminen ja viestinnän määrällinen kasvu muuttavat sekä maailmaa että meitä sen mukana.

Jaan, siis olen olemassa

Pitkään vallalla ollut jakamisen megatrendi nostaa esiin kokemuksellisuuden: elämysten metsästämisen ja niiden jakamisen oman verkoston kanssa. Olemme tänä päivänä enemmän verkottuneita kuin koskaan aiemmin ja trendi on kasvava. Ja tällä ei viitata pelkästään sosiaaliseen mediaan, jonka kasvussa yksistään riittää ihmeteltävää.

Ennusteen mukaan noin kolme miljardia ihmistä, eli kolmannes maailman väestä, käyttää sosiaalista mediaa aktiivisesti kuukausittain vuonna 2021. Jos käyttäjien kasvu on mittavaa, niin vielä nopeammin verkottuvat esineet. Eri arvioiden mukaan vuoteen 2021 mennessä jo noin 35–45 miljardia laitetta ja konetta on kytkettynä verkkoon. Tämä tarkoittaa noin 200 % kasvua vuoteen 2016 verrattuna.

Viestinnän ammattilaisten ja päättäjien haasteena on valita, missä tässä valtavassa datamäärässä ja kanavapaljoudessa heidän on tarkoituksenmukaista näkyä ja vaikuttaa. Toimin itse kasvuhakuisten pk-yritysten parissa ja olen huomannut, että myös yritykset ovat ymmällään muuttuvassa viestintäkentässä. Pelkkä jakaminen tai näkyminen ei riitä, vaan kaikkien viestinnän toimenpiteiden tulisi kytkeytyä yrityksen strategiaan. Muuten ne jäävät irrallisiksi kampanjoiksi, jotka eivät aidosti edistä liiketoiminnan tavoitteita.

Nyt käydään keskustelua siitä, elämmekö edelleen jakamisen megatrendin aallonharjalla vai onko sen lakipiste jo saavutettu. Siirtyykö fokus jatkossa vuorovaikutussuhteisiin ja niiden ylläpitämiseen julkaisemisen ja henkilöbrändin rakentamisen sijaan? Kiinnitämmekö jatkossa enemmän huomiota kontekstiin ja rajaamme verkostot: näille julkaisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen agendaani ja tälle ryhmälle päivitän perheen hassuttelukuvat? Varmaa on ainakin se, että yksityisyydensuoja pysyy keskustelussa myös toukokuussa voimaan astuneen EU:n tietosuojauudistuksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalitutkinnan jälkeen.

Teknologia empatian portinvartijana

Vuonna 1982 ensi-iltansa saanut Blade Runner tarjosi katsojilleen kuvauksen maailmasta vuonna 2019, jossa robotit ovat niiden kehittäjän mukaan ”more human than humans”. Yleensä erilaisten viestintäteknologioiden – robotisaatiosta puhumattakaan – haasteena pidetään sitä, että ne voivat lisätä henkistä välimatkaa, estää empatiaa ja siten lisätä huonoa käyttäytymistä. Tekeekö viestintäteknologia meistä vähemmän inhimillisiä?

Viestinnän teknologisoituminen on megatrendi, joka on jo nyt muokannut maailmaa. Se on nopeassa ajassa tehnyt aiemmin saavuttamattomasta saavutettavan, poistanut välimatkoja ja läpileikannut kulttuureja. Samalla kun se mahdollistaa toimintaa muuttuvassa kentässä, se vaatii meiltä uudenlaisia taitoja. Väitän, että nämä taidot liittyvät pitkälti vuorovaikutusosaamiseen.

Ruotsissa jaettiin toukokuussa kotitalouksiin opas, jossa neuvottiin esimerkiksi, kuinka toimia sodan syttyessä. Huomion arvoista on, että tällaista opasta ei oltu jaettu 57 vuoteen. Minusta meidän tulisi jakaa kotitalouksiin opas, jossa kerrotaan, kuinka tulemme toimeen ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Viestinnän ammattilaisilla on merkittävä rooli siinä, olemmeko me osaltamme tuomassa ihmisiä yhteen vai erottamassa heitä toisistaan.

Tulevaisuudessa teknologia voi kenties opettaa meitä tässäkin. MIT:in tekoälytutkija Cynthia Breazeal arvioi, että nopealla vauhdilla yleistyvät puheella toimivat digitaaliset avustajat voisivat palkita kohteliasta ja ystävällistä käyttäytymistä. On siis mahdollisia, että robotisaatio auttaa meitä ihmisiä löytämään itsestämme sen inhimillisemmän puolen.

Keskustelutaito on katoava taiteenlaji

Tästä kaikesta voi tehdä yhden johtopäätöksen: viestinnän määrällinen kasvu on kolmas megatrendi, joka jatkaa edelleen nousuaan. Singaporelaisen analytiikkayhtiön arvion mukaan 90 % kaikesta maailman datasta on julkaistu kahden kuluneen vuoden aikana. Koska samaan aikaan vuorokauteen ei ole ilmaantunut lisää tunteja, ovat käymämme keskustelut osin päällekkäisiä. Etäkokoukset, Twitter-keskustelut, puhelut ja kahvipöytätarinat menevät iloisesti päällekkäin työpäivän aikana.

Vaikka olemme enemmän verkottuneita kuin koskaan, kokee yhä useampi, etteivät he tule kuulluksi. Tämä on nostanut esiin kysymyksen siitä, onko keskustelutaito – keskittynyt, läsnäoleva, puntaroiva, analyyttinen ja kuunteleva keskustelu – katoava taiteenlaji.

Kuuntelemista tapahtuu usealla tasolla ja rehellisyyden nimissä voi todeta, että jokainen meistä käyttää näitä kaikkia tasoja tilanteesta riippuen. Voit fyysisesti kuulla, vaikka et kuuntele. Voit kuunnella, mutta vain keskeyttääksesi, sillä kehitit jo viisi minuuttia sitten loistavan vasta-argumentin kollegan puheenvuoron aikana. Voit kuunnella, mutta omista lähtökohdistasi käsin. Tai voit kuunnella aidosti ja pyrkiä ymmärtämään, mitä toinen tarkoittaa.

Väitän, että keskittymällä hetkeksi keskustelutaidon näkökulmasta kallisarvioiseen kuuntelemiseen yritykset voisivat tehdä parempaa tulosta ja johtajat lisätä työntekijöidensä motivaatiota. Arjessa tämä voi näkyä yksinkertaisina kysymyksinä: ”Hei Asiakas, millaisia tarpeita sinulla on?” tai ”Hei Työntekijä, miten sinulla menee? Pitikin sanoa, että teit vaikuttavaa ja tarkkaa työtä sen taustoituksen parissa viime viikolla.”  Teknologian mahdollistaman multitaskingin keskellä voimme yllättyä, millaisia vaikutuksia pysähtymisellä on.

Suurin kaikista on inhimillisyys

Trendit ovat vain yksi tapa ennakoida viestinnän tulevaisuutta, sillä ne kertovat lopulta enemmän menneestä kuin tulevasta. Jos voisin nyt satsata vain yhteen korttiin lasten koulutuksessa, olisin valmis pistämään kaikki peliin vuorovaikutustaitojen puolesta.

Tätä blogia kirjoittaessani muistin erään kohtaamisen vuosien takaa. Kävelin sydän pamppaillen (ja luonnollisesti ilman varmuuskopioita) ATK-tukeen ja toivoin, että joku siellä osaisi pelastaa hajonneelta muistitikulta artikkelikäsikirjoitusten viimeiset versiot. Perille päästyäni sain turhautuneen katseen saattelemana vastauksen: ”meillä ei olisi mitään ongelmia näiden laitteiden kanssa, jos te ihmiset ette käyttäisi niitä!”

Vaikka siinä tilanteessa ei toki siltä tuntunut, tuo surkuhupaisa kohtaaminen on tarjonnut monet naurut jälkeenpäin. Niin, me ihmiset. Me teemme tulevaisuuden ennakoinnista ainutlaatuista ja arvaamatonta.

p.s. Haluatko lukea lisää viestinnän megatrendeistä, viestinnän ennakoinnista tai työelämän vuorovaikutusosaamisesta? Millaisia ajatuksia teemat herättävät?

Kuva: Kaisa Sirén / Lehtikuva

Lisää viestinnän ennakoinnista STT Viestintäpalveluiden oppaassa Tunne mediaympäristösi ja tee tulosta viestinnällä, jonka saat ladattua tästä alta: 

Tunne mediaympäristösi

[Vieraskynä] Vilja Laaksonen

Kirjoittaja [Vieraskynä] Vilja Laaksonen

Vilja Laaksonen (FT) on vuorovaikutuksesta innostuva asiantuntija ja tutkija. Hän johtaa Aava & Bang Oy:n valmennusliiketoimintaa ja kehittää RALLA Oy:n toimintaa partnerina.