[fa icon="calendar'] 14.8.2019 7:29 / kirjoittaja Jatta Heikkinen

sanapilvi_valkoinentausta_pieniKeskustelu eettisestä viestinnästä ja populismista – jopa totuutta vääristävästä propagandasta - herätti myös oman huomioni runsas viikko sitten. ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin korostaa ansiokkaasti kirjoituksessaan viestijat.fi -sivulla, että viestinnän tehtävänä on rakentaa luottamusta päinvastoin kuin propagandan ja populismin.

Viestintä rakentuu monesta osatekijästä ja voidaan ymmärtää hyvinkin laajasti. Mutta se ei huuda, painosta tai propagoi. Viestinnän tehtävänä on myös valvoa brändin mainetta oikaisemalla ja torjumalla väärää tietoa. Sinulla ja toimittajalla on aina omat agendansa. Mutta taitavalla ja eettisellä viestinnällä toimittajien kanssa voi toimia niin, että lopputulos on mahdollisimman hyvä niin edustamasi organisaation kuin median kannalta.

Tiedote on hyvän viestinnän ydinosaamista

Tiedottamisessa ollaan viestinnän ytimessä. Jokaisen mediatiedotteen ja mediakontaktoinnin tavoitteena on tehdä tulosta. Mitataan sitten yritysviestinnän ja organisaatioviestinnän liiketulosta, brändin arvoa tai medianäkyvyyttä, tiedotteen pitää vakuuttaa ja rakentaa median ja yleisön luottamusta tiedottavaan organisaatioon.  Tiedotteita lähetetään yhä enemmän. STT Infon tuoreet käyttötilastot kertovat, että tämän vuoden tammi–kesäkuussa lähetettiin noin viidennes enemmän tiedotteita kuin viime vuonna samana aikana.

Markkinointi ja viestintä – kuin paita ja peppu

Viestintä ja markkinointi kulkevat usein käsi kädessä ja molemmissa on tavoitteena mahdollisimman suuri vaikuttavuus ja/tai näkyvyys. Markkinointi sisältää viestintää ja viestintä auttaa markkinointia. Viestintä ei ole kertakäyttökulttuuria, vaan se rakentaa brändiä pitkällä tähtäimellä.

Ansaittu medianäkyvyys on arvostetuinta ja vakuuttavinta sekä usein ”halvinta” näkyvyyttä. Mutta miten sitä kannattaa hankkia? Mediasuhteiden ABC ja Näin kirjoitat hyvän lehdistötiedotteen  -oppaissamme kerromme, miten optimoit viestisi mahdollisuuksia mennä läpi mediassa. Kerromme myös virheistä, joita toivomme sinun välttävän.
 

Viestinnässä vaikutetaan tunnetaajuudella

Viestinnän todelliset tekijät lähestyvät faktoilla, mutta ovat usein myös hyviä esiintyjiä. Puhujissa on loistavia viestijöitä ja esiintyjiä. He vakuuttavat yleisönsä visuaalisesti, kirjallisesti ja verbaalisesti - jopa viihteellisesti - ja vaikuttavat herättämällä ajatuksia. Viestintä on parhaimmillaan luovaa ja innostavaa. Hyvin suunniteltua, mutta ei pelkää myöskään tarttua hetkeen. Se luo yhteyksiä ihmisten välille, joten viestintä vaikuttaa myös tunteen kautta.

Viime syksynä kuulin ruotsalaista tulevaisuudentutkijaa ja trendspotteria, Magnus Lindkvistiä puhumassa tulevaisuuden innovaatioista. Hän nosti nörtit kunniaan ja terminsä Wedea – ”Innovation happens when ideas have sex” paloi polttomerkin lailla mieleeni (We + Idea = Wedea). Tämä tarkoittaa, että suuret keksinnöt tehdään nykyisin enemmän yhteisöissä (we) kuin yksilötasolla (I). Ja mikä äänenkäyttö!

Kotimaisista puhujista mainittakoon valtiotieteen tohtori Marja-Riitta Ollila, joka on tieteen popularisoimisesta innostunut filosofi (Tekoälyn etiikkaa, Otava 2019). Samoin pidän filosofi, tietokirjailija Lauri Järvilehdon rennosta ja positiivisesta tyylistä (Kiitorata – Startup-maailman molemmat puolet, Tammi 2018).

Summa summarum: Populistinen ja propagandaväritteinen viesti ei kauas etene journalistin työpöydältä. Mielistely, tyrkyttäminen, painostaminen, ylenpalttinen selittely, totuuden venyttäminen ja perättömät väitteet puolestaan hukkaavat toimittajan aikaa. Ja koska viestintä on voimallinen keino muuttaa maailmaa, minunkin mielestäni sen pitää olla aina hyvän puolella.

Muutamia ohjeita Mediasuhteiden ABC-oppaasta:

  • Tee mediatiedotteestasi mielenkiintoinen. Miksi toimittaja kirjoittaisi juuri siitä jutun?
  • Otsikoi selkeästi. Otsikko on tiedotteen tuoteseloste lukijalle.
  • Ajoita tiedote oikein. Ota mm. selvää uutistilanteesta – onko vilkas uutispäivä ja toimituksissa ruuhkaa?
  • Ottaessasi yhteyttä mediaan älä jaarittele ja lämmittele. Mene suoraan asiaan: ”Minulla on kiinnostava uutisaihe.”
  • Älä tyrkytä juttuideaa.
  • Älä spämmää jakelussa, vaan kohdenna viestisi aihetta vastaavasti.
  • Varaudu kriisiviestintään.

    Medisuhteiden ABC -opas

Aiheet: maineenhallinta, kriisiviestintä, sosiaalinen media, tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, viestintäpalvelut, lehdistötilaisuus, Viestinnän suunnittelu, asiantuntijaviestintä

Jatta Heikkinen

Kirjoittaja Jatta Heikkinen

Journalistitaustainen mediaviestinnän ammattilainen, STT Viestintäpalveluiden asiakaspäällikkö.