[fa icon="calendar'] 27.10.2016 11:25 / kirjoittaja Tommi Peltoniemi

SOME kommunikaatioikkuna Liina Nelimarkka.jpg

 

Cheek avasi tviitillään kommunikaatioikkunan – hetken, jonka aikana voi vaikuttaa somessa.

 

Cheeck_Cropped.jpg

 

Lokakuun 2016 embargogatesta oli hyötyä Jare Tiihoselle, koska Cheek-kirja sai ylimääräistä julkisuutta ennen sen julkistamista. Mutta myös toimittajat pääsivät kertomaan, mikä on embargo, mitä on journalismi ja mitä on markkinointi. Saimme selittää, miksi embargon on sidottava molempia osapuolia. Aihe, joka yleensä haukotuttaisi suurinta osaa, nostatti kiivastakin keskustelua.

Hyödynnä kommunikaatioikkunat

Kommunikaatioikkunassa megafoni on yhtäkkiä suun edessä ja oman äänensä voi saada kuuluviin, jos tunnistaa tilaisuuden. Kirsi Piha on kirjoittanut tästä muun muassa Rytmihäiriö-kirjassaan.

STT:n avainasiakaspäällikkö Maija Lappalainen bloggasi ”Embargo hyödyttää viestijää ja mediaa”. Kohua puitiin muun muassa Ylellä ja Pasi Kiviojan Mediaansekaantuja-blogissa Suomen Kuvalehdessä. YleX:n toimittaja Jussi Latvala kirjoitti, että julkisuudessa yritetään olla vain omilla ehdoilla.

Kommunikaatioikkunoita aukeaa somessa jatkuvasti. Vaikka vain harvat tilanteet paisuvat gateiksi, niissä on aina vaikuttamisen mahdollisuus. Esimerkiksi kun STT tviittaa uutisen, kuka tahansa voi reagoida siihen. Vastaustviitti tavoittaa someyleisön lisäksi uutistoimiston toimituksen, koska STT:n uutistviitit eivät ole automatisoituja vaan käsityötä.

Hyvin perustellut, asiantuntevat tviitit saavat huomiota, mutta niihin pätevät samat säännöt kuin tiedotteisiin. Kommenteissa pitäisi olla jotain kiinnostavaa, uutta, jopa yllättävää. Se, että pointti on tärkeä, ei välttämättä yksin riitä rikkomaan laajemman huomion kynnystä.   

Älä nuku yön yli

Cheekin tviitti oli kommunikaatioikkuna ennen kaikkea STT:lle ja toimittajille. Varsinkin somessa olemme vertaisia: viestinnän ammattilaiset eivät välttämättä hallitse julkisuutta, vaan kaikki ovat samalla viivalla.

Viestintä tapahtuu yhä enemmän tällaisessa vuorovaikutuksessa. Kun kommunikaatioikkuna aukeaa, pitää reagoida heti, huomenna on liian myöhään. Tämä vaatii työnantajan nimissä tviittaavalta tai postaavalta paljon, koska valmiudessa on oltava koko ajan. Lisäksi viestijän on pitänyt sisäistää työnantajansa ydinviesti, jotta hän pystyy toimimaan nopeasti. Hänellä on oltava myös johdon ja kollegoiden tuki, jotta hän pystyy kommunikoimaan itsevarmasti ja virheitä liikaa pelkäämättä.  

Esimerkiksi uutismedian ydinviesti kiteytyy usein tavalla tai toisella luotettavuuteen, riippumattomuuteen ja avoimuuteen. Se ei ole slogan vaan viestinnän punainen lanka.

Cheek.jpg

Asetu samalle viivalle

Koska somettaminen on nopeaa, virheitäkin tulee. Seuraava tviitti on esimerkki vanhanaikaisesta tavasta houkutella lukijoita. Se saikin saman tien kommentteja, kuten ”pystytte parempaan”. Muistan tapauksen hyvin, koska muotoilin tviitin itse:

Blogi.jpg

Lukijan piti klikata otsikkoa ja mennä lehden sivulle, jotta sai selville, miksi ulkoministeri Timo Soini ei osallistunut EU-kokoukseen. Klikkiotsikko on mennyttä maailmaa. Se ei sovi ollenkaan someen. Vastaus tarjoillaan hierarkkisesti ylhäältä alaspäin, vaikka viestintä on yhä enemmän vuorovaikutusta vertaisten kesken etenkin somessa mutta muutenkin.

Sellaista vaihtoehtoa ei ole, ettei vuorovaikutusta hyödynnettäisi. Cheekiäkin kannattaa kuunnella, vaikka joidenkin mielestä embargogate palveli liikaa artistin kirjanmyyntiä. Jos gate oli rakennettu (mitä en usko), se oli mediateko – syntyi avartavaa keskustelua julkisuudesta.

Kuva: Liina Nelimarkka

Pysy ajan tasalla mediaviestinnän keinoista tilaamalla STT Viestintäpalveluiden blogit suoraan sähköpostiisi:

TILAA BLOGIKIRJOITUKSET SÄHKÖPOSTIISI

Aiheet: mediaviestintä

Tommi Peltoniemi

Kirjoittaja Tommi Peltoniemi

Tommi Peltoniemi työskentelee toimittajana STT:llä.