[fa icon="calendar'] 9.2.2022 10:44 / kirjoittaja Olli Vesala

Twitter on tärkeä kanava mediaviestinnässä

Sosiaalinen media kuuluu kiinteästi mediaviestintään. Se täydentää kokonaisuutta, joka koostuu muun muassa tiedottamisesta, henkilökohtaisista yhteydenotoista, lehdistötilaisuuksien järjestämisestä ja muusta vastaavasta.

Useimmat organisaatiot osallistuvat jo yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkivät saattamaan viestiään toimittajien ja muiden vaikuttajien nähtäviksi myös somessa. Toimittajille sosiaalinen media on ollut pitkään keskeinen kanava uutisten ja ilmiöjuttujen löytämiseen.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille neljä tapaa, joilla sosiaalista mediaa voi käyttää mediaviestinnässä.

Some-kanavista mediaviestinnän kannalta tärkein on Twitter, mutta myös Facebookilla ja Instagramilla on roolinsa. Melko harva toimittaja etsii uutisia LinkedInistä eikä heidän läsnäolonsa siellä ole kovin vahva. Poikkeuksia tosin näkyy, ja LinkedIn-postauksistakin on jo syntynyt lukuisia uutisia.

 

1. Viesti pikaisesti Twitterissä

Twitter on toimituksilla erittäin tarkassa seurannassa, ja erityisesti uutisseurantaan koottujen listojen avulla etsitään uutisaiheita. Siksi moni organisaatio on huomannut, että pikainen mediaviestintä kannattaa hoitaa Twitterin kautta. Radiohiljaisuus kriisitiedotetta sorvatessa voi kirvoittaa kommentteja vaikenemisesta ja hitaudesta.

Uskalla tviitata aiheesta ensitietoa jo ennen tiedotetta. Hoida ensin nopea tviitti ja julkaise tiedote sitten perään. Jos tilanne on jo päällä, toimittaja aloittaa jutun teon välittömästi. Tällöin on parempi, jos on edes jotain Twitteristä saatua ensitietoa käytettävissä. Se on parempi kuin organisaation edustajan "ei tavoitettu" -maininta ja tiedotteen odottelu.

Esimerkiksi tietovuototilanteessa hyvä pikatviitti voisi kuulua seuraavasti: "Organisaatiomme on joutunut tietovuodon kohteeksi. Selvitämme parhaillaan vuodon laajuutta. Alustavan tiedon mukaan arkaluontoisia henkilötietoja ei ole vuotanut. Kerromme lisää niin pian kuin mahdollista."

Varsinkin viranomaiset ovat sisäistäneet pikaviestinnän tehon. Se tavoittaa paitsi median myös paljon tavallisia kansalaisia. Esimerkiksi Helsingin poliisi tviittaa aktiivisesti kenttätapahtumista, kuten kaupunkiin eksyneistä sorkkaeläimistä.

Myös vaikuttajat kuten poliitikot viestivät paljon Twitterin välityksellä, ja heidän tviiteistään kirjoitetaan paljon uutisia.

Ensitiedon ja mahdollisten päivittävien tviittien jälkeen on hyvä jakaa Twitterissä myös tiedote, johon on koottu lopulliset ja varmistetut tiedot tapahtuneesta.

Muistathan myös korjata mahdolliset virheelliset ensitiedot!

Lue lisää: Kriisiviestijän työkalupakki

 

2. Etsi lisäyleisöä tiedotteelle

Tiedote on edelleen mediaviestinnän selkäranka. Kun tiedote laaditaan, sille pyritään saamaan tyypillisesti mahdollisimman laaja näkyvyys, jotta organisaation viesti ja näkökulma tulee sidosryhmille selväksi. Sosiaalinen media on tässä oiva lisäkeino.

Jaa tiedotteesi niihin sosiaalisen median kanaviin, joissa organisaatiosi on aktiivinen ja joihin se sujuvasti solahtaa. Kuten jo mainittua, toimittajat päivystävät Twitterissä, joten se on tärkein paikka tiedotteelle. Tiedote sopii hyvin myös Facebookiin sekä LinkedIniin, joskin näissä kanavissa saateteksti sekä mahdolliset jaot ja muut reaktiot määrittelevät, paljonko näkyvyyttä tulee.

Tiedote on tyypillisesti luonteeltaan neutraali ja toteava, jolloin myös tiedotteen saatetekstin olisi hyvä olla linjassa sisällön kanssa. Muuten organisaation äänensävyissä on ristiriitaa.

Someen jaettu tiedote voi sijaita joko omalla verkkosivulla tai tiedotepalvelun portaalissa.

Sosiaalisen median kautta tapahtuvaa tiedotteen leviämistä kannattaa itse edesauttaa esimerkiksi sillä, että käyttää tiedotteessa kuvaa. Kuvallinen sisältö huomataan paremmin. Lue vinkit kuvituskuvan valintaan aiemmasta blogitekstistämme.

Jotkut tiedotepalvelut jakelevat tiedotteet automaattisesti omiin jakelukanaviinsa. STT Info -tiedotepalvelun kautta asiakkaamme tavoittavat jokaisella tviitillään lähes 13 000 seuraajan joukon. Palveluun kuuluu myös automaattinen jakelu Facebookiin.

Lue lisää STT Info -tiedotejakelun ominaisuuksista

 

3. Käy keskustelua omilla ehdoillasi

Jokaisesta somekohusta tai organisaatiotasi koskevasta huhusta ei kannata lähettää mediatiedotetta, vaikka asia olisi median käsittelyyn päätynytkin. Tiedotteen lähettäminen voi joissain tilanteissa olla liian järeä toimenpide tai jopa tuoda tarpeettoman suurta mediahuomiota. Aina tiedote ei myöskään ole tyyliltään sopiva reagointitapa. Tai sitten viesti halutaan kohdistaa ennen kaikkea tai ensin muihin sidosryhmiin kuin mediaan.

Kun organisaatio tai henkilö päätyy median silmään, niin sanottu kommunikaatioikkuna on auki, ja tuolloin kannattaa avata suu, koska viesti saa vastakaikua.

Näissä tapauksissa hyvin laadittu somepostaus tuottaa parhaan tuloksen. Organisaation somepostaus voi esimerkiksi:

  • Kommentoida huhua tai kiistää sellaisen tietoja
  • Osallistua ajankohtaiseen keskusteluun (organisaatiomme pitää työntekijän hyvinvoinnista huolta näillä tavoilla)
  • Pohtia vallitsevaa asioiden tilaa esimerkkien avulla (ekaluokkalaiset koulutielle, muista liikenneturvallisuus)
  • Muistuttaa ajankohtaisesta asiasta

Jos postaus on hyvin muotoiltu, se saavuttaa ensin suosion omien seuraajien joukossa ja päätyy sitten mahdollisesti median käsittelyyn.

Ihan oma lukunsa ovat julkisuuden henkilöt, jotka käyttävät sosiaalista mediaa henkilökohtaisten uutisten kertomiseen. Ministerien perheenlisäys, urheilu-uran lopettaminen tai työpaikan vaihto ovat asioita, joista tunnetut ihmiset kertovat Twitterissä, Facebookissa tai Instagramissa.

Some-tiedottamisella tuodaan asia julkisuuteen, ja monesti keskustelu myös päätetään tähän eli toimittajien yhteydenottoihin ei vastata. Muille kuin julkkiksille on tärkeää, että toimittajien yhteydenottoihin pystytään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan.

Lue lisää: 7 vinkkiä miten olla hyvä mediakontakti

 

4. Osallistu some-keskusteluihin ja luo mediasuhteita

Sosiaalisessa mediassa häärii yleensä isommista organisaatioista paljonkin väkeä. Muutama johtaja, asiantuntijoita ja viestijät. Lisäksi organisaation omilta tileiltä tehdään päivityksiä ja käydään aktiivista keskusteluja.

Ihmisiä tulee kannustaa osallistumaan oman kiinnostuksen mukaan omaa alaa tai omaa organisaatiota koskeviin keskusteluihin. Tämä on tärkeää etenkin johtajille, jotka pystyvät näin nostamaan omaa profiiliaan ja nousemaan parhaimmiillaan koko toimialansa puhemiehiksi. Asiantuntijat sen sijaan pystyvät nousemaan oman erityisosaamisalueensa tv-kasvoiksi.

Viestijöiden tehtävä on paitsi ohjeistaa muita talossa olevia ihmisiä ja järjestää heille some-koulutusta myös tutkailla, ketkä toimittajat keskustelevat organisaatiolle tärkeistä asioista somessa. Toimiva media- ja someseuranta on tässä tärkeä väline.

Kun keskeisiä toimittajia on löytynyt, heidän postauksiinsa kannattaa kirjoittaa kommentteja ja heitä voi hyvin tägätä myös omiin kirjoituksiinsa.

Uutistoimitukseen tulevan puhelun tai sähköpostin viestiä tehostaa selkeästi, jos soittajan tai lähettäjän nimi kuulostaa toimittajasta tutulta. Esimerkiksi aiempi Twitter-keskustelu voi jättää muistijäljen, jonka takia toimittaja tarttuu tiedotteeseen.

Sosiaalisessa mediassa siis pedataan tulevia mediaviestinnän onnistumisia.

 

Blogin pääkuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Jos kaipaat lisää vinkkejä mediasuhteiden luontiin, lataa oppaamme Mediasuhteiden ABC!

Medisuhteiden ABC -opas

Aiheet: sosiaalinen media, mediaviestintä

Olli Vesala

Kirjoittaja Olli Vesala

STT Viestintäpalveluiden kehitysjohtaja, STT Infon tuottaja ja mediaviestinnän asiantuntija.