[fa icon="calendar'] 13.10.2020 6:45 / kirjoittaja Jaakko Kilpeläinen

Vähemmän rutiinitiedotteita ja yleisiä infokutsuja. Lisää yksilöllisiä taustatilaisuuksia ja läpinäkyvyyttä. Tätä toivoo organisaatioilta Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen.

Jussi Eronen-1

Suomen Kuvalehden toimituspäällikön Jussi Erosen mukaan viestijöiden tulisi ymmärtää eri medioiden toimintaperiaatteet. (Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva.)

Mitä tiedottajan on hyvä ymmärtää lähestyessään toimitustanne?

”Tiedotusvälineemme luonne. Suomen Kuvalehti on tutkiva ja taustoittava asia-aikakauslehti. Meidän näkökulmamme ja lukijakuntamme ovat ihan erilaiset kuin päivittäisillä uutismedioilla, joissa yksi toimittaja saattaa tehdä monta juttua päivässä. Käsittelemme samoja aihepiirejä kuin ne, mutta eri tavalla. Meillä tutkivan jutun tai featurejutun tekeminen voi kestää viikkoja, ja nopeampikin sisällöntuotantomme on perusteellisempaa kuin uutistoimituksissa.”

”Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että emme käy tiedotustilaisuuksissa juuri lainkaan. Ehkä yleisin turha yhteydenotto, jollaisia minäkin saan lähes päivittäin, on että ’onko teiltä joku tulossa tähän ministeriön infoon kello 9?’. Yleensä emme mene, koska meidän on turha tehdä sitä samaa juttua, joka tulee ilmaiseksi Ilta-Sanomien ja Yleisradion sivuille.”

”Sen sijaan arvostan taustatapaamisia, joita organisaatiot järjestävät vain meidän toimituksellemme. Niissä voimme keskustella ajankohtaisista aiheista asiantuntijoiden kanssa ilman, että kilpailijamme ovat paikalla ja kuulevat näkökulmistamme.”

 

Millainen on hyvä tiedote?

”Selkeä ja kiinnostava. Pääasia kerrotaan heti alussa. Tykkään konkreettisista esimerkeistä ja siitä, että on jotain mihin tarttua. Yhteystiedot pitää tietenkin olla ja lisätietopyyntöihin pitää vastata.”

”Kovin iso osa tiedotteista ei ole sellaisia. Meille tulee kaikenlaisia pörssitiedotteita, joissa kerrotaan jonkun myyneen joitain osakkeita –rutiinikamaa, joka menee suoraan roskiin. Deletoin satoja sähköposteja päivässä lukematta niistä muuta kuin otsikon tai alun.”

”Samalla kun meille tarjotaan päivittäin satoja meidän kannaltamme turhia tiedotteita, meidän on vaikeaa saada käyttökelpoista tietoa. Kun yritämme selvittää jonkin valtion omistaman yhtiön taustoja, viestintäkoneisto yrittää usein estää sen esimerkiksi vetoamalla julkisuuslakiin tai laskuttamalla tuhansia euroja asiakirjojen kopioimisesta. Tiedottajat eivät uskalla tai pysty antamaan enempää tietoa kuin heidän johtajansa vaativat antamaan. Ehkä viestintäihmiset voisivat nykyistä enemmän sparrata johtoa miettimään, miltä salailu näyttää julkisuudessa. Jos julkisten varojen käytöstä ei kerrota, siitä voi seurata muun muassa mainehaittoja. Läpinäkyvyys lisää luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tässä yhteiskunnassa.”

 

Mitkä ovat yleisiä virheitä teihin kohdistuvassa viestinnässä?

”Perään soitteleminen on aika tavallista. Jos on vaikka joku taidenäyttely alkamassa ja siitä on lähetetty sähköpostia, niin sitten soitetaan että ’onko teiltä joku tulossa’. Se ei yleensä johda mihinkään.”

 

Muita vinkkejä viestijöille?

”Jos viestijä aistii isoja yhteiskunnallisia ilmiöitä, joihin organisaation toiminta jotenkin liiittyy, niin sitä tiedottamista kannattaa yrittää kytkeä näihin ilmiöihin.”

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, lehdistötilaisuus

Jaakko Kilpeläinen

Kirjoittaja Jaakko Kilpeläinen

Jaakko Kilpeläinen on Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimiston perustaja. Häneltä ilmestyi viime kesäkuussa kirja Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent 2020).