STT Viestintäpalvelut blogi

Hyvä lehdistötiedote herättää kiinnostuksen heti alussa, koskettaa laajaa joukkoa tavallisia ihmisiä ja on tehty oikean rakenteen mukaisesti. Listaamme tässä kirjoituksessa esimerkkejä meidän mielestämme toimivista mediatiedotteista.

Kolmevuotias poikani rakastaa tarinoita. Kirjat kuluvat ja niiden sivut repeävät pelkästä innostuksesta nähdä, mitä seuraavalla aukeamalla tapahtuu. Lehdet, sarjakuvat ja opukset ahmitaan aina, kun muut leikit suovat sille ajan. Tarinan edetessä pienen silmät syttyvät ja kysymyksistä kuuluu innostus kertomuksen pienistäkin yksityiskohdista.

Me täyteen pituuteen kasvaneet olemme aivan samanlaisia, janoamme tarinoita. Fiktion ohella monet meistä ovat kiinnostuneita siitä, mitä oikeassa maailmassa tapahtuu.

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Tiedote on mediaviestinnässä kuitenkin niin vakiintunut viestintäkeino, että oikean rakenteen noudattaminen on tärkeää, jotta sisältö pääsee esille. Näiden ohjeiden ja tiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja mahdollisesti kiinnostuvat sen sisällöstä.

”Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n viestintä perustuu uuteen strategiaan ja visioon, jonka tavoitteena on, että Suomi on maailman paras paikka opettaa, oppia ja tutkia.” Näin kertoo viestintäpäällikkö Heikki Sahlman. STT Info -tiedotejakelu ja viestinnän journalistinen suunnittelutyökalu STT Pro ovat tärkeitä työkaluja OAJ:lle.

Lehdistötiedotteen tai mediatiedotteen avulla yritys tai organisaatio voi kertoa asioistaan medialle ja sidosryhmille. Lehdistötiedotteella tuodaan esille organisaatiota koskeva merkittävä asia, jonka voi olettaa herättävän mielenkiintoa median kuluttajissa eli tavallisissa kansalaisissa.

Jos saat MTV:n innostumaan tiedotteestasi, tarjolla on varsin suuri yleisö. Viestisi voi päätyä tv-uutisiin, teksti-tv:lle, nettiin sekä niille kahdeksalle radiokanavalle, joille MTV tuottaa uutislähetyksiä. MTV:n uutistoimitus saa kuitenkin satoja tiedotteita päivässä. MTV:n uutissuunnittelun vastaava tuottaja Heli Uusimaa kertoo, miten tiedottaja voi pärjätä tässä kilpailussa.

Tiedä, ketä lähestyt!

Mitä tiedottajan on hyvä ymmärtää ennen kuin hän lähestyy toimitustanne?

”Ainakin on hyvä tietää, ketä lähestyy. Se on ensimmäinen asia. Tämä on iso talo ja täällä on tietyt sähköpostiosoitteet ja yhteyshenkilöt eri osastoilla. Usein aiheet menevät meidän uutistyön johdon ja osastojen esimiesten kautta. Jos ei tiedä, keneen ottaa yhteyttä ja soittaa satunnaisesti vaihteeseen, se on huonompi juttu. Ne yhdistävät kelle yhdistävät.”

”Päätin perustaa yhtiöni, kun ymmärsin, että markkinoilla on kova tarve kokonaisvaltaiselle, on demand -tyyppiselle viestintätoimistolle. Näin syntyi Vetter Communications Oy. Sen sijaan, että yritysmaailmassa jouduttaisiin ostamaan hajanaisesti yhdeltä toimijalta yhtä ja toiselta toista, asiakas saa merkittäviä ja kustannustehokkaita synergiaetuja, kun voidaan ostaa kaikki viestintäpalvelut yhdestä paikasta, tarvittaessa myös monikielisesti." Näin toteaa Jutta Vetter, joka kertoo tässä blogissamme yrityksensä tarinan omalla äänellään.

Ensi viikolla uutistoimistuksissa on tiedossa hurjaa vilsketta, kun veropäivä ja USA:n presidentinvaalit osuvat peräkkäisille päiville. Mediaviestinnässä kannattaa harkita täsmäiskuja ja välttää isoja julkistuksia. Ohessa viisi vinkkiämme uutisruuhkaan.

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Edustava esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voidaan päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.