STT Viestintäpalvelut blogi

Jos saat MTV:n innostumaan tiedotteestasi, tarjolla on varsin suuri yleisö. Viestisi voi päätyä tv-uutisiin, teksti-tv:lle, nettiin sekä niille kahdeksalle radiokanavalle, joille MTV tuottaa uutislähetyksiä. MTV:n uutistoimitus saa kuitenkin satoja tiedotteita päivässä. MTV:n uutissuunnittelun vastaava tuottaja Heli Uusimaa kertoo, miten tiedottaja voi pärjätä tässä kilpailussa.

Tiedä, ketä lähestyt!

Mitä tiedottajan on hyvä ymmärtää ennen kuin hän lähestyy toimitustanne?

”Ainakin on hyvä tietää, ketä lähestyy. Se on ensimmäinen asia. Tämä on iso talo ja täällä on tietyt sähköpostiosoitteet ja yhteyshenkilöt eri osastoilla. Usein aiheet menevät meidän uutistyön johdon ja osastojen esimiesten kautta. Jos ei tiedä, keneen ottaa yhteyttä ja soittaa satunnaisesti vaihteeseen, se on huonompi juttu. Ne yhdistävät kelle yhdistävät.”

”Päätin perustaa yhtiöni, kun ymmärsin, että markkinoilla on kova tarve kokonaisvaltaiselle, on demand -tyyppiselle viestintätoimistolle. Näin syntyi Vetter Communications Oy. Sen sijaan, että yritysmaailmassa jouduttaisiin ostamaan hajanaisesti yhdeltä toimijalta yhtä ja toiselta toista, asiakas saa merkittäviä ja kustannustehokkaita synergiaetuja, kun voidaan ostaa kaikki viestintäpalvelut yhdestä paikasta, tarvittaessa myös monikielisesti." Näin toteaa Jutta Vetter, joka kertoo tässä blogissamme yrityksensä tarinan omalla äänellään.

Ensi viikolla uutistoimistuksissa on tiedossa hurjaa vilsketta, kun veropäivä ja USA:n presidentinvaalit osuvat peräkkäisille päiville. Mediaviestinnässä kannattaa harkita täsmäiskuja ja välttää isoja julkistuksia. Ohessa viisi vinkkiämme uutisruuhkaan.

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Edustava esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voidaan päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.

Vähemmän rutiinitiedotteita ja yleisiä infokutsuja. Lisää yksilöllisiä taustatilaisuuksia ja läpinäkyvyyttä. Tätä toivoo organisaatioilta Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen.

Viestinnän mittaaminen on hyödyllinen viestijän työkalu, jonka avulla voidaan oppia onnistumisista ja käytetään rajalliset resurssit fiksusti ja suunnitelmallisesti. Se, mitä ja miten kannattaa mitata, perustuu siihen, mitä organisaatio yrittää saada aikaiseksi. Onnistuminen näyttää erilaiselta riippuen siitä, mitä tavoitellaan ja millaisilla resursseilla. Mittaamisen sijaan pitäisikin ehkä puhua tavoitteiden seurannasta.

Koronaviruspandemia myllersi hetkessä tiedotustilaisuuksien rutiineja Suomessa uusiksi. STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Annu Marjanen kertoo, että poikkeuksellisten aikojen takia Suomessa on järjestetty aiempaa enemmän tiedotustilaisuuksia, joita toimitukset eivät ole voineet ohittaa.

Haluatko tietää, mikä on tärkein asia erinomaisessa tiedotteessa? Entäpä minkälainen asiantuntija on sekä organisaatiolle että medialle arvokas?

Näihin kysymyksiin saat vastauksen katsomalla videon, jossa tuoreen tietokirjan Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent, 2020) kirjoittanut Jaakko Kilpeläinen jakaa neuvojaan ja vinkkejään viestijöille.

STT Viestintäpalvelujen viestinnän asiantuntija Jatta Heikkinen haastattelee Kilpeläistä, jolla on pitkä kokemus toimittajan tehtävistä eri medioissa. Kilpeläinen on työskennellyt myös tiedottajana ja pyörittää nykyään omaa  Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimistoaan.

Media käsittelee edelleen vellovaa koronaviruspandemiaa laajalla rintamalla ja se näkyy myös tiedotteiden läpimenossa. Katsaus tiedotepalvelu STT Infon tilastoihin osoittaa, että median ja suuren yleisön huomiota saavuttivat eniten koronatiedotteet, mutta myös muut aiheet saivat mukavasti näkyvyyttä.