STT Viestintäpalvelut blogi

Digitan tv- ja radiomasto Yllästunturilla Kolarissa. (Kuva: Digitan oma kuva-arkisto)

Verkko-operaattori Digitan radio- ja tv-verkot toimivat moitteettomasti 99,99 % ajasta. Poikkeamat aiheuttavatkin Digitan viestinnässä nopeaa reagointia median suuntaan. Proaktiivisuus eli ennakointi aina kun mahdollista, yllättävissä tilanteissa reaktiivisuus ja kansalaisten nopea palvelu. Näihin sanoihin tiivistyvät Digitan markkinointi- ja viestintäjohtajan Minna Flinkin mukaan häiriöistä viestimisen ydintoiminnat.

Markkinointiviestinnän alalla kilpailu medianäkyvyydestä kiihtyy entisestään. Tämä näkyy STT Viestintäpalveluissa, jossa julkaisemme tiedotteita enemmän kuin koskaan aiemmin. Olemme saaneet asiakkailtamme kuluvan vuoden aikana myös jatkuvasti kysymyksiä siitä, miten median huomion voisi ansaita.

STT Viestintäpalvelujen asiakaspäällikkö Jatta Heikkinen iloitsee siitä, että yleisöt kasvavat myös STT Infon verkkosivuilla. (Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva).

 STT Viestintäpalvelujen uusi tiedotteiden kirjoittamispalvelu auttaa mediatiedotteesi suunnittelussa ja muotoilussa tai jopa kirjoittaa sen puolestasi.

Miten tekoäly on jo tänä päivänä käytössä toimituksissa? Entä mitä viestijän on syytä siitä tietää? Tätä aihepiiriä avaa STT:n mediapalveluiden avainasiakaspäällikkö ja uutiskehittäjä Maija Paikkala. 

Perinteinen tiedote on yhä elintärkeä työkalu toimittajille, vaikka moni muu viestintäammattilaisten käyttämä kanava kilpaileekin toimitusten huomiosta. Suomen Tietotoimiston uutisaiheista yli 40 prosentissa käytettiin lähteenä tiedotetta huhti-toukokuussa 2018.

Ei pitäisi kenenkään mennä aliarvioimaan pohjalaisten intohimoja. Itsekin Vaasassa vuosia sitten asuneena tulin yllätetyksi vierailullani Vaasan Sähköllä. Sellainen tunteen palo on vaasalaisilla energiaan, että muu Suomi voi olla hyvästä syystä varuillaan. Suomen vaasalaisinta sähköä käyttää nykyään myös tuttavani Vantaalla. Yhtiön tavoitteena onkin kasvattaa markkinaosuutta edelleen.

Monipuolisuus ja nopeus. Näihin kahteen sanaan tiivistyvät suurimmat muutokset, joita Espoon kaupungin viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo on kohdannut sen jälkeen, kun hän aloitti työssään vuonna 2006.

Suomessa lienee vain yksi organisaatio, jossa ammattimaista viestintää tehdään hupitwist-otteella ja taikapölyllä kuorrutettuna. Alaisia kutsutaan hupimestareiksi ja toimittajat pistetään pyörimään.

Markkinointiviestintäjohtaja Rilla Engblom vetää Linnanmäen viestintää hymy herkässä ja vuosikello viritettynä.