STT Viestintäpalvelut blogi

Vähemmän rutiinitiedotteita ja yleisiä infokutsuja. Lisää yksilöllisiä taustatilaisuuksia ja läpinäkyvyyttä. Tätä toivoo organisaatioilta Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen.

Koronaviruspandemia myllersi hetkessä tiedotustilaisuuksien rutiineja Suomessa uusiksi. STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Annu Marjanen kertoo, että poikkeuksellisten aikojen takia Suomessa on järjestetty aiempaa enemmän tiedotustilaisuuksia, joita toimitukset eivät ole voineet ohittaa.

Haluatko tietää, mikä on tärkein asia erinomaisessa tiedotteessa? Entäpä minkälainen asiantuntija on sekä organisaatiolle että medialle arvokas?

Näihin kysymyksiin saat vastauksen katsomalla videon, jossa tuoreen tietokirjan Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent, 2020) kirjoittanut Jaakko Kilpeläinen jakaa neuvojaan ja vinkkejään viestijöille.

STT Viestintäpalvelujen viestinnän asiantuntija Jatta Heikkinen haastattelee Kilpeläistä, jolla on pitkä kokemus toimittajan tehtävistä eri medioissa. Kilpeläinen on työskennellyt myös tiedottajana ja pyörittää nykyään omaa  Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimistoaan.

Media käsittelee edelleen vellovaa koronaviruspandemiaa laajalla rintamalla ja se näkyy myös tiedotteiden läpimenossa. Katsaus tiedotepalvelu STT Infon tilastoihin osoittaa, että median ja suuren yleisön huomiota saavuttivat eniten koronatiedotteet, mutta myös muut aiheet saivat mukavasti näkyvyyttä.

Ulvilassa päämajaansa pitävä automaatiojärjestelmien toimittaja Cimcorp on viime vuosina kasvattanut toimintaansa merkittävästi. Markkinointiviestintäpäällikkö Anna-Mari Vuollet kertoo, että Cimcorpin viestinnän tavoitteet vaihtelevat kohderyhmien mukaan. Samanaikaisesti viestinnän tavoitteet pohjautuvat liiketoiminnallisiin tavoitteisiin.

Vaikka Suomi normaalitilanteessa hiljenee kesän viettoon kesä-heinäkuun vaihteessa, median kulutus ei hyydy – vaan päinvastoin kasvaa. Moni medianäkyvyyttä normaalisti keräävä tapahtuma on koronan takia peruuntunut tai siirtynyt. Tämä on kouraissut varsinkin maakuntien matkailu- ja kulttuurielinkeinoja sekä urheilutapahtumia kovalla kädellä. Onko tämä tapahtumilta vapautunut tila hyödynnettävissä muuhun medianäkyvyyteen? Ja miten organisaatio voi kääntää tilanteen viestinnässään mahdollisuudeksi?

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo tuore tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan muualta maailmasta tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta viisi tärkeintä asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.

Viestijän asenne mediaviestinnässä on yksi menestymisen tärkeimmistä kriteereistä. Jos organisaatio tavoittelee ainoastaan omaa hyötyä ja myönteistä julkisuutta, se on usein resepti epäonnistumiseen.

Tätä mieltä media-alan monitaituri Jaakko Kilpeläinen, jonka tietokirja Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä julkaistaan tällä viikolla. Hänen mukaansa viestinnän tulisikin olla muiden palvelemista.

Hyvä tiedote kiinnostavasta aiheesta voi mennä hukkaan, jos lähetät sen väärille henkilöille tai väärään aikaan. Tässä muutamia vinkkejä, joilla parannat onnistumismahdollisuuksiasi. 

Viestintäosaamisen merkitys on koronakriisin aikana yhä laajemmin ymmärretty. Aino Pajukangas Viestintätoimisto Aivelasta viittaa ProComin tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 prosenttia viestintäjohtajien ja -päälliköiden työmäärä oli noussut merkittävästi.