STT Viestintäpalvelut blogi

Vaikka Suomi normaalitilanteessa hiljenee kesän viettoon kesä-heinäkuun vaihteessa, median kulutus ei hyydy – vaan päinvastoin kasvaa. Moni medianäkyvyyttä normaalisti keräävä tapahtuma on koronan takia peruuntunut tai siirtynyt. Tämä on kouraissut varsinkin maakuntien matkailu- ja kulttuurielinkeinoja sekä urheilutapahtumia kovalla kädellä. Onko tämä tapahtumilta vapautunut tila hyödynnettävissä muuhun medianäkyvyyteen? Ja miten organisaatio voi kääntää tilanteen viestinnässään mahdollisuudeksi?

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo tuore tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan muualta maailmasta tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta viisi tärkeintä asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.

Viestijän asenne mediaviestinnässä on yksi menestymisen tärkeimmistä kriteereistä. Jos organisaatio tavoittelee ainoastaan omaa hyötyä ja myönteistä julkisuutta, se on usein resepti epäonnistumiseen.

Tätä mieltä media-alan monitaituri Jaakko Kilpeläinen, jonka tietokirja Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä julkaistaan tällä viikolla. Hänen mukaansa viestinnän tulisikin olla muiden palvelemista.

Hyvä tiedote kiinnostavasta aiheesta voi mennä hukkaan, jos lähetät sen väärille henkilöille tai väärään aikaan. Tässä muutamia vinkkejä, joilla parannat onnistumismahdollisuuksiasi. 

Viestintäosaamisen merkitys on koronakriisin aikana yhä laajemmin ymmärretty. Aino Pajukangas Viestintätoimisto Aivelasta viittaa ProComin tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 prosenttia viestintäjohtajien ja -päälliköiden työmäärä oli noussut merkittävästi.

Paljon tavoitellusta medianäkyvyydestä ei kannata jäädä pelkästään haaveilemaan. Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan usein paljonkin työtä, mutta me autamme siinä. Tarjoamme uudessa ilmaisessa oppaassamme tietoa ja keinoja arvostetun ansaitun medianäkyvyyden saavuttamiseen.
Kääri siis hihat ja aloita matka kohti huippua jo tänään!

Miten viestiä, kun koronauutisointi vähenee aikanaan? Missä vaiheessa kannattaa tiedottaa, jotta saisi tiedotteen paremmin läpi? Koronaviruspandemian rauhoittuessa Suomessa mediamaisemaan alkaa mahtua yhä enemmän muutakin uutisoitavaa.

Ei -  tilanne ei ole ohi ja koronavirus säilyy vielä pitkään kestoaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa ja talousuutisoinnissa. Ja kyllä – koronankin aikana on saatu medianäkyvyyttä myös ihan muilla aiheilla kuin pandemiaan liittyen. Hiljalleen mediaan alkaa vääjäämättä ilmestyä yhä enemmän tilaa, tarvetta ja näkyvyyttä muillekin kuin korona-etuliitteellä alkaville aiheille ja näkökulmille.

Koronakriisi ei ole perinteinen kriisiviestinnän tapaus. Viestintätoimisto Rianno Communicationsin varatoimitusjohtaja Antti Pärnänen huomauttaa, että tyypillisesti kriisi on yllättävä tilanne, joka koskettaa vain jotakin tiettyä toimialaa tai organisaatiota.

Viestinnän merkitys korostuu kriisiaikoina. Kriisi luo myös mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voi auttaa niin itseään kuin muita. Oivallus ja rohkea tuotannon salamannopea suuntaaminen uudelle alueelle koronakriisin alettua toi joensuulaiselle Vauhti Speedille huippunäkyvyyden mediassa. Se toi myös käsidesit takaisin kaupan hyllyille.

Suomalaisten arkipäivään poikkeuksellisen rajusti vaikuttanut koronaviruspandemia korostaa luotettavan tiedon tarvetta. Median lukijamäärät ovat nousseet hurjasti – ja ilmiö näkyy myös tiedottamisessa.