STT Viestintäpalvelut blogi

”Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n viestintä perustuu uuteen strategiaan ja visioon, jonka tavoitteena on, että Suomi on maailman paras paikka opettaa, oppia ja tutkia.” Näin kertoo viestintäpäällikkö Heikki Sahlman. STT Info -tiedotejakelu ja viestinnän journalistinen suunnittelutyökalu STT Pro ovat tärkeitä työkaluja OAJ:lle.

Jos saat MTV:n innostumaan tiedotteestasi, tarjolla on varsin suuri yleisö. Viestisi voi päätyä tv-uutisiin, teksti-tv:lle, nettiin sekä niille kahdeksalle radiokanavalle, joille MTV tuottaa uutislähetyksiä. MTV:n uutistoimitus saa kuitenkin satoja tiedotteita päivässä. MTV:n uutissuunnittelun vastaava tuottaja Heli Uusimaa kertoo, miten tiedottaja voi pärjätä tässä kilpailussa.

Tiedä, ketä lähestyt!

Mitä tiedottajan on hyvä ymmärtää ennen kuin hän lähestyy toimitustanne?

”Ainakin on hyvä tietää, ketä lähestyy. Se on ensimmäinen asia. Tämä on iso talo ja täällä on tietyt sähköpostiosoitteet ja yhteyshenkilöt eri osastoilla. Usein aiheet menevät meidän uutistyön johdon ja osastojen esimiesten kautta. Jos ei tiedä, keneen ottaa yhteyttä ja soittaa satunnaisesti vaihteeseen, se on huonompi juttu. Ne yhdistävät kelle yhdistävät.”

”Päätin perustaa yhtiöni, kun ymmärsin, että markkinoilla on kova tarve kokonaisvaltaiselle, on demand -tyyppiselle viestintätoimistolle. Näin syntyi Vetter Communications Oy. Sen sijaan, että yritysmaailmassa jouduttaisiin ostamaan hajanaisesti yhdeltä toimijalta yhtä ja toiselta toista, asiakas saa merkittäviä ja kustannustehokkaita synergiaetuja, kun voidaan ostaa kaikki viestintäpalvelut yhdestä paikasta, tarvittaessa myös monikielisesti." Näin toteaa Jutta Vetter, joka kertoo tässä blogissamme yrityksensä tarinan omalla äänellään.

Viestinnässä kannattaa huomioida paitsi journalistiset julkaisut, myös asiakas- ja yhteisömediat. Oikein tiedottamalla kaupallisistakin viestintäkanavista voi saada ansaittua huomiota, ja osa niistä tavoittaa varsin laajan yleisön. Edustava esimerkki tästä on S-ryhmän asiakaslehti Yhteishyvä, jonka 2,2 miljoonaa lukijaa tekevät siitä Suomen suurimman aikakauslehden. Toimituspäällikkö Sanna Suokko kertoo, millaisella mediaviestinnällä voidaan päästä läpi Yhteishyvän tiukasta seulasta.

Haluatko tietää, mikä on tärkein asia erinomaisessa tiedotteessa? Entäpä minkälainen asiantuntija on sekä organisaatiolle että medialle arvokas?

Näihin kysymyksiin saat vastauksen katsomalla videon, jossa tuoreen tietokirjan Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent, 2020) kirjoittanut Jaakko Kilpeläinen jakaa neuvojaan ja vinkkejään viestijöille.

STT Viestintäpalvelujen viestinnän asiantuntija Jatta Heikkinen haastattelee Kilpeläistä, jolla on pitkä kokemus toimittajan tehtävistä eri medioissa. Kilpeläinen on työskennellyt myös tiedottajana ja pyörittää nykyään omaa  Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimistoaan.

Vaikka Suomi normaalitilanteessa hiljenee kesän viettoon kesä-heinäkuun vaihteessa, median kulutus ei hyydy – vaan päinvastoin kasvaa. Moni medianäkyvyyttä normaalisti keräävä tapahtuma on koronan takia peruuntunut tai siirtynyt. Tämä on kouraissut varsinkin maakuntien matkailu- ja kulttuurielinkeinoja sekä urheilutapahtumia kovalla kädellä. Onko tämä tapahtumilta vapautunut tila hyödynnettävissä muuhun medianäkyvyyteen? Ja miten organisaatio voi kääntää tilanteen viestinnässään mahdollisuudeksi?

Viestijän asenne mediaviestinnässä on yksi menestymisen tärkeimmistä kriteereistä. Jos organisaatio tavoittelee ainoastaan omaa hyötyä ja myönteistä julkisuutta, se on usein resepti epäonnistumiseen.

Tätä mieltä media-alan monitaituri Jaakko Kilpeläinen, jonka tietokirja Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä julkaistaan tällä viikolla. Hänen mukaansa viestinnän tulisikin olla muiden palvelemista.

Miten viestiä, kun koronauutisointi vähenee aikanaan? Missä vaiheessa kannattaa tiedottaa, jotta saisi tiedotteen paremmin läpi? Koronaviruspandemian rauhoittuessa Suomessa mediamaisemaan alkaa mahtua yhä enemmän muutakin uutisoitavaa.

Ei -  tilanne ei ole ohi ja koronavirus säilyy vielä pitkään kestoaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa ja talousuutisoinnissa. Ja kyllä – koronankin aikana on saatu medianäkyvyyttä myös ihan muilla aiheilla kuin pandemiaan liittyen. Hiljalleen mediaan alkaa vääjäämättä ilmestyä yhä enemmän tilaa, tarvetta ja näkyvyyttä muillekin kuin korona-etuliitteellä alkaville aiheille ja näkökulmille.

Järjestöt ovat tärkeitä tietolähteitä medialle. Samaan aikaan tuoreista, selkeäsanaisista asiantuntijoista on pulaa. Uutistoimituksen toimituspäällikkö kuuluttaa asiantuntijoita astumaan esiin järjestöviestinnässä. Samat naamat ovat usein esillä mediassa, joten uusille kasvoille on tilausta.