STT Viestintäpalvelut blogi

Haluatko tietää, mikä on tärkein asia erinomaisessa tiedotteessa? Entäpä minkälainen asiantuntija on sekä organisaatiolle että medialle arvokas?

Näihin kysymyksiin saat vastauksen katsomalla videon, jossa tuoreen tietokirjan Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent, 2020) kirjoittanut Jaakko Kilpeläinen jakaa neuvojaan ja vinkkejään viestijöille.

STT Viestintäpalvelujen viestinnän asiantuntija Jatta Heikkinen haastattelee Kilpeläistä, jolla on pitkä kokemus toimittajan tehtävistä eri medioissa. Kilpeläinen on työskennellyt myös tiedottajana ja pyörittää nykyään omaa  Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimistoaan.

Vaikka Suomi normaalitilanteessa hiljenee kesän viettoon kesä-heinäkuun vaihteessa, median kulutus ei hyydy – vaan päinvastoin kasvaa. Moni medianäkyvyyttä normaalisti keräävä tapahtuma on koronan takia peruuntunut tai siirtynyt. Tämä on kouraissut varsinkin maakuntien matkailu- ja kulttuurielinkeinoja sekä urheilutapahtumia kovalla kädellä. Onko tämä tapahtumilta vapautunut tila hyödynnettävissä muuhun medianäkyvyyteen? Ja miten organisaatio voi kääntää tilanteen viestinnässään mahdollisuudeksi?

Viestijän asenne mediaviestinnässä on yksi menestymisen tärkeimmistä kriteereistä. Jos organisaatio tavoittelee ainoastaan omaa hyötyä ja myönteistä julkisuutta, se on usein resepti epäonnistumiseen.

Tätä mieltä media-alan monitaituri Jaakko Kilpeläinen, jonka tietokirja Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä julkaistaan tällä viikolla. Hänen mukaansa viestinnän tulisikin olla muiden palvelemista.

Miten viestiä, kun koronauutisointi vähenee aikanaan? Missä vaiheessa kannattaa tiedottaa, jotta saisi tiedotteen paremmin läpi? Koronaviruspandemian rauhoittuessa Suomessa mediamaisemaan alkaa mahtua yhä enemmän muutakin uutisoitavaa.

Ei -  tilanne ei ole ohi ja koronavirus säilyy vielä pitkään kestoaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa ja talousuutisoinnissa. Ja kyllä – koronankin aikana on saatu medianäkyvyyttä myös ihan muilla aiheilla kuin pandemiaan liittyen. Hiljalleen mediaan alkaa vääjäämättä ilmestyä yhä enemmän tilaa, tarvetta ja näkyvyyttä muillekin kuin korona-etuliitteellä alkaville aiheille ja näkökulmille.

Järjestöt ovat tärkeitä tietolähteitä medialle. Samaan aikaan tuoreista, selkeäsanaisista asiantuntijoista on pulaa. Uutistoimituksen toimituspäällikkö kuuluttaa asiantuntijoita astumaan esiin järjestöviestinnässä. Samat naamat ovat usein esillä mediassa, joten uusille kasvoille on tilausta.

Millaisena viestinnän vuosi 2019 esiintyi STT Viestintäpalveluiden blogeissa? Lue viisi luetuinta blogiamme ja jos jotakin muutakin mielenkiintoista jäi sinulta huomaamatta, tee pikakelaus lähihistoriaan ja lue blogimme vaikka koko vuoden ajalta.

Vuosi 2019 oli suorastaan hengästyttävä talous- ja pörssiviestinnän, kriisien ja erilaisten ilmiöiden värittämä vuosi, jossa vilisi aiheita ruuhkavaroituksista sisällön skarppaamiseen, ajoittamiseen ja mediasuhteiden parantamiseen. Tilaa vastedes kirjoitukset sähköpostiisi, niin saat ne taatusti tuoreena.

Tässä meidän Greatest Hits vuodelta 2019. Ole hyvä!

Miltei 100 viestintäalan ammattilaista kokoontui Sanomatalon auditorioon STT Viestintäpalvelujen ja mediaseurantayhtiö Retrieverin yhdessä järjestämään Kriisin mediamaisema -tilaisuuteen. Aamupäivän mittaisessa tilaisuudessa nousi esille mielenkiintoisia erilaisia näkökulmia kriisiviestinnästä.

Taloustoimittaja kiinnittää pörssitiedotteessa ensimmäisenä huomiota numeroihin. Ne kertovat usein uutisen merkityksen, linjaa Startelin uutispäällikkö Martina Ahola Ubis.

”Jos kyseessä on kauppa, puhutaan miljoonista.  Jos on kyse yt:istä, siinäkin henkilöstövähennysten määrä määrittelee uutisen suuruuden suhteessa muihin päivän uutisiin”, kärjistää Martina Ahola Ubis.

Pörssitiedotteilla on merkittävä rooli Startelin uutistoiminnassa. Päivittäin Startel julkaisee noin 70-150 uutista, joista osa perustuu pörssitiedotteisiin. Vaihtelua toki on paljon. Rauhallisimpina aikoina toimitukseen saapuu ainoastaan muutamia pörssitiedotteita per päivä.

STT on palvellut suomalaisia lehtiä jo yli 130 vuotta, joten voimme sanoa tuntevamme suomalaisen mediakentän läpikotaisin. Jalostimme tämän tiedon Suomi–Toimitus–Suomi-sanakirjaksi, josta on toivottavasti hupia ja hyötyä kaikille, jotka joutuvat (tai pääsevät) tekemisiin toimittajien kanssa.

Ansaittuun mediaan vaikuttaa suuresti myös toimitusten toimintatapojen tuntemus. (Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva.)

Oli sitten pohdinnassa lehdistötiedotteen lähettäminen, mediasuhteet tai ansaittu media, on tämä listaus tukenasi.

Tässä siis sanakirjamme, ilman turhaa pönötystä ja virallisuutta – olkaapa hyvät!

Keskustelu eettisestä viestinnästä ja populismista – jopa totuutta vääristävästä propagandasta - herätti myös oman huomioni runsas viikko sitten. ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin korostaa ansiokkaasti kirjoituksessaan viestijat.fi -sivulla, että viestinnän tehtävänä on rakentaa luottamusta päinvastoin kuin propagandan ja populismin.

Viestintä rakentuu monesta osatekijästä ja voidaan ymmärtää hyvinkin laajasti. Mutta se ei huuda, painosta tai propagoi. Viestinnän tehtävänä on myös valvoa brändin mainetta oikaisemalla ja torjumalla väärää tietoa. Sinulla ja toimittajalla on aina omat agendansa. Mutta taitavalla ja eettisellä viestinnällä toimittajien kanssa voi toimia niin, että lopputulos on mahdollisimman hyvä niin edustamasi organisaation kuin median kannalta.