[fa icon="calendar'] 22.11.2016 9:55 / kirjoittaja Liina Nelimarkka

Some ja tiedote.jpg

Viestinnän keinovalikoimassa on nykyään paljon vaihtoehtoisia välineitä ja kanavia. Hyvä niin! Pelkästään tällä perusteella ei tiedottamista kuitenkaan kannata tyrmätä tai lopettaa. Kannattaa vääntää itselleen rautalangasta, miten eri keinot ja kanavat nivoutuvat toisiinsa.

Tiedote edelleen vaikuttava viestinnän keino

Lähdetään siitä, että tiedotteesi on niin hyvä, että saat sen mediassa läpi ja leviämään siten kuin olet sen itse sanoittanut. Hyvä ja oikein ajoitettu tiedote julkaistaan STT:n asiantuntijoiden tekemien julkisuusanalyysien perusteella usein monessa mediassa. 

Tässä kohtaa kuullee heittoja siitä, että mihin tässä ns. perinteistä mediaa enää tarvitaan? Voihan somessa jakaa viestiä itsekin omien tilien/ medioiden/ sanansaattajien kautta. Totta kai voi ja pitääkin! Yksi kanava ei sulje pois toista; tehokkainta on käyttää niitä rinnakkain ja limittäin.

Ja huom! Journalistisen median merkitys ei ole kadonnut. Esimerkiksi tuoreen tutkimuksen mukaan nuoristakin 83% pitää tärkeänä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen mediatarjonta (ks. VKL:n ja  IROResearch Oy:n syyskuussa 2016 tekemä tutkimus). 

Ansaittu medianäkyvyys poikii somenäkyvyyttä 

Journalistisessa mediassa läpimennyt tiedote ei tarkoita sitä, että juttu jäisi happanemaan lehden sivuille aamiaispöytään.

Mediabrändien voima on mm. siinä, että niiden julkaisema materiaali lähtee liikkeelle ja herättää keskustelua verkossa ja somessa – ja tavoittaa sitä kautta laajan yleisön. Todennäköisesti laajemman kuin mitä pelkästään oman organisaation kanavien kautta jaeltuna saisi. Omasta brändistä kokonaan oman median rakentaminen ei tapahdu hetkessä.

Mieti omaa somen käyttöäsi: todennäköisesti saat Facebook tai Twitter-fiidissäsi aika paljon juuri ”perinteisen” median juttuja. Tai jaat niitä itse. Näkyvyys journalistisessa mediassa nimenomaan tuo usein näkyvyyttä myös somessa.

Tiedotteita seurataan sosiaalisessa mediassa 

Voin paljastaa STT Info -tiedotesivuston Google Analytics -kävijäanalytiikasta tämän verran: sivustolla julkaistujen tiedotteiden lukijoista (joita on paljon!) merkittävä määrä tulee somesta. (Lue lisää kävijäanalytiikasta ja mm. siitä, mitkä tiedotteet saivat lukijoita runsaasti sosiaalisen median kautta.)

Jos minulle siis joku heittäisi väitteen, että ”eihän kukaan somessa lue tiedotteita”, voin analytiikkatietoon perustuen vastata, että se ei pidä paikkansa = kyllä muuten lukee.

Kuva: Liina Nelimarkka

Tämä blogiteksti on nosto julkaisustamme Tiedottamisen rooli strategisen viestinnän välineenä. Lataa artikkeli kokonaisuudessaan tästä alta!

Artikkeli: Tiedottamisen rooli strategisen viestinnän välineenä

 

Muokattu 22.11.2016 klo 12.40: lause "Hyvä tiedote julkaistaan usein lähes sellaisenaan  mediassa" on korjattu "Hyvä ja oikein ajoitettu tiedote julkaistaan tekemiemme julkisuusanalyysien perusteella usein monessa mediassa".

 Kuva: Liina Nelimarkka 

Aiheet: sosiaalinen media, tiedote ja tiedottaminen

Liina Nelimarkka

Kirjoittaja Liina Nelimarkka

Liina Nelimarkka, tämän blogin ex-päätoimittaja (6/2018 asti).