[fa icon="calendar'] 6.4.2016 8:20 / kirjoittaja Maisa Lehtovuori

Vesa_Moilanen_.jpg

Kolme minuuttia. Se on aika, joka toimittajalla on varattuna lehdistötiedotteellesi. Jos tiedote on hyvä.

Kun tiedottajalla on tarve kertoa omalle organisaatiolleen merkittävä ja tärkeä asia julkisuuteen, vastaanottaja tuppaa yllättävän usein unohtumaan. Tai oikeammin: vastaanottajan työtilanne ei ole kirkkaana mielessä. Moni viestijä on hämmästyttävän tietämätön median tarpeista. 

Miksi sisältöön kannattaa panostaa? 

Kun aikaa mediaviestinnälle on yhä vähemmän, kannattaa tietää, mitä on tekemässä ja ketä on vastassa. Media kutistuu yhtä aikaa sisällön määrän räjähtämisen kanssa. Tämä merkitsee sitä, että toimittajan sähköpostilaatikkoon kilahtaa satoja viestejä joka päivä. Yhdelle aiheelle jää parhaimmillaankin aikaa noin kolme minuuttia. 

Se ei ole paljoa per aihe. Ja sekin koskee vain murto-osaa tiedotteista - niitä, jotka päätyvät luettaviksi. Monen toimittajan näkemys on, että keskimääräinen tiedote on "luokaton". Myös tiedotteen liitteistä puuttuu usein olennaista materiaalia. 

Hyvällä sisällöllä voit siis erottua. Tarkista täältä, millainen on hyvä tiedote

Tee tiedotteen ydinviestistä twiitattava

Twiitin mitta on hyvä mittari: kerro ingressissä lyhyesti, miksi asiastasi kannattaa kiinnostua. Sähköisissä välineissä twiitin mitta riittää, myös haastattelukommenteissa. Kun vastaat, mieti jo etukäteen, miten asiasi mahtuu pariinkymmeneen sekuntiin. 

Toimittaja klikkaa harvoin lisätietoja. Työtapa on silmäilevä, mitä on hyvä tukea tiedotteen selkeällä rakenteella. Mitä, missä, milloin, kuka, ja miksi tästä pitäisi kiinnostua.

Medialle on vastattava heti 

Jos pääset toimittajan aihelistalle, sinun tai muun yhteyshenkilön on oltava tavoitettavissa. Toimittajat preferoivat soittamista. Aiheesta tietävät henkilöt on tavoitettava heti, jotta juttuun saadaan kommentit. Tähän kannattaa varautua jo tiedotteen julkaisuaikaa suunnitellessa.

Jos et ole tavoitettavissa, et pääse myöskään kommentoimaan omaa asiaasi. Pahimmillaan aihetta kommentoi joku muu tai juttu jää kokonaan tekemättä.

Mikä toimii toimittajalle, toimii usein netissä 

Silmäily on luonteenomaista myös netin käytössä. Jos haluat tiedotteesi saavan huomiota verkossa median ulkopuolisissa kohderyhmissä, pätevät usein samat säännöt:

  • Kuvaava, lyhyt otsikko
  • Twiitin mittainen ingressi
  • Selkeästi rakennettu, silmäiltävä teksti 

Nopeaan selailuun sopivat napakat viestit on helppo jakaa eteenpäin. Laaja huomio sosiaalisessa mediassa taas päätyy yhä useammin myös perinteiseen mediaan. Jos tavoitteesi on medianäkyvyys, voit päästä siihen suoraan tai some-huomion kautta. Kumman sisältöön on helpompi vaikuttaa?

Kuva: Vesa Moilanen/ Lehtikuva

LÄHETÄ TIEDOTE HETI – helposti ilman vuosisopimusta!

 lataa-mediavistinnan-abc

Teksti pohjautuu STT:n viestintä- ja media-asiakkaille tehtyihin haastatteluihin.

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä

Maisa Lehtovuori

Kirjoittaja Maisa Lehtovuori

Maisa Lehtovuori vastaa STT:llä STT Infon ja Uutishuoneen kehityksestä.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi:

New Call-to-action

Viimeisimmät kirjoitukset