[fa icon="calendar'] 1.2.2017 12:38 / kirjoittaja Liina Nelimarkka

Copy of Helsingin yliopisto.jpg

Minkälainen tiedote oli luetuimpia vuoden 2016 STT Infon kautta julkaistuja tiedotteita?

Google Analytics -dataa tutkimalla selviää, että Helsingin yliopiston tiedote Maailman siteeratuimmista tutkijoista 10 tulee Helsingin yliopistosta oli yksi eniten verkkokatseluja saaneista tiedotteista 2016. Lukijoita oli useita tuhansia. Kun yksittäisellä tiedotteella on lukijoita luokassa 5000-10 000, kuten tässä tapauksessa, se on paljon. Organisaation uutinen on kiinnostanut ja levinnyt sellaisenaan. 

Tämän blogitekstin lähteenä on käytetty STT Info -sivuston ja jakelukanavien kautta julkaistujen tiedotteiden Google Analytics -verkkokävijädataa koko vuodelta 2016. Tässä ei siis tarkastella sitä, miten tiedote meni läpi journalistisessa mediassa, vaan sitä, miten tiedote itsessään omana formaattinaan ja verkkosivunaan on saanut lukijoita.

Lukijaryntäys sosiaalisesta mediasta 

Helsingin yliopiston lehdistötiedote on esimerkki tiedotteesta, joka herätti laajalti huomiota sosiaalisessa mediassa. Lukijoista n. 80 % tuli Facebookista ja n. 9 % Twitteristä. Sekä Fb- että Twitter -lukijat olivat laadukkaita: ainakin sillä mittarilla, kun katsotaan tiedotesivulla käytettyä aikaa. Fb:stä tulleet lukijat viipyivät tiedotteessa vielä hieman Twitteristä tulleita pidempään. 

Huomionarvoista on, että tiedotteessa ei ole käytetty kuvaa. Vuoden 2016 top 10 katselluimmissa tiedotteissa nimittäin valtaosassa (8/10) oli kuva. Yleisesti ottaen voi sanoa, että kuvaa kannattaa käyttää, sillä varsinkin somessa kuvalliset viestit huomataan paremmin. (Lue vinkkejämme kuvan valintaan täällä). Mutta tässä poikkeus vahvistaa säännön: ilmankin pärjää, jos aihe on itsessään tarpeeksi kiinnostava.

STT Infon kautta jaeltavat tiedotteet, kuten tämä tässä tarkasteltu Helsingin yliopiston esimerkki, leviävät somessa eri reittejä. STT Infon tiedotejakelutileillä (Fb, Twitter) on runsaasti seuraajia, jotka saavat tiedotteet omiin somefiideihinsä. Näistä ne leviävät jakojen ja retwiittausten kautta. STT Info -sivustolla pyörivät tiedotteiden lukijat saavat helposti some-jaettua sivustolta bongaamansa tiedotteen.

Muualta kuin sosiaalisesta mediasta tulleet lukijat löysivät ko. tiedotteeseen joko niin, että olivat hakeutuneet sttinfo.fi sivustolle itsenäisesti tai Googlehaun kautta. Tiedotteen otsikko ja ingressi toimivat: ne herättivät huomiota www.sttinfo.fi sivuston etusivulla ja tiedote keräsi sivulta vierailleista verkkokävijöistä useita satoja lukijoitaSTT Infon etusivu päivittyy organisaatioiden tiedotteista uutisfiidin tapaan. 

Oivaltavaa viestintää

Tämä maailman siteeratuimmista tutkijoista kertova tiedote on hyvä esimerkki siitä, kuinka viestintätiimissä on seurattu omaa uutisympäristöä ja oivallettu viestinnällinen momentum.

Ko. tiedotteen aihe ei perustu Helsingin yliopiston omaan tutkimukseen, vaan toisen tahon tekemään ranking-listaukseen, jota on keksitty hyödyntää omassa tiedottamisessa. 

"Oikea-aikaisuus ja ympäristön tunnistaminen ovat tiedottamisessa tärkeää. Että tietää mikä millekin yleisölle on kiinnostavaa. Yleensä toiset ihmiset kiinnostavat, eikö vain!", Helsingin yliopiston viestinnän asiantuntija Minna Meriläinen-Tehnu sanoo. 

Tiedottaminen on hyvä tapa pitää oman organisaation väkeä esillä. "Asiantuntijuus on tiedeyhteisölle tärkeä asia media- ja kulttuurimurroksen aikana. Tiedeyhteisössä rankingit ovat kiihkeän keskustelun aihe niin kotimaassa kuin kansainvälisesti", Meriläinen-Tenhu kertoo tutkijoiden nostamisen merkityksestä. 

Helsingin yliopiston kaikki tiedotteet löytyvät uutishuoneesta

-Katso tuoretta 2017 STT Info -tiedotedataa täältä -

Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva 

Vinkkejä hyvän tiedotteen kirjoittamiseen löydät oppaastamme! Saat ladattua sen tästä alta: 

Näin kirjoitat hyvän lehdistötiedotteen 

Aiheet: sosiaalinen media, tiedote ja tiedottaminen

Liina Nelimarkka

Kirjoittaja Liina Nelimarkka

Liina Nelimarkka, tämän blogin ex-päätoimittaja (6/2018 asti).