STT Viestintäpalvelut blogi

Viestintäosaamisen merkitys on koronakriisin aikana yhä laajemmin ymmärretty. Aino Pajukangas Viestintätoimisto Aivelasta viittaa ProComin tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 prosenttia viestintäjohtajien ja -päälliköiden työmäärä oli noussut merkittävästi.

Paljon tavoitellusta medianäkyvyydestä ei kannata jäädä pelkästään haaveilemaan. Tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan usein paljonkin työtä, mutta me autamme siinä. Tarjoamme uudessa ilmaisessa oppaassamme tietoa ja keinoja arvostetun ansaitun medianäkyvyyden saavuttamiseen.
Kääri siis hihat ja aloita matka kohti huippua jo tänään!

Miten viestiä, kun koronauutisointi vähenee aikanaan? Missä vaiheessa kannattaa tiedottaa, jotta saisi tiedotteen paremmin läpi? Koronaviruspandemian rauhoittuessa Suomessa mediamaisemaan alkaa mahtua yhä enemmän muutakin uutisoitavaa.

Ei -  tilanne ei ole ohi ja koronavirus säilyy vielä pitkään kestoaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa ja talousuutisoinnissa. Ja kyllä – koronankin aikana on saatu medianäkyvyyttä myös ihan muilla aiheilla kuin pandemiaan liittyen. Hiljalleen mediaan alkaa vääjäämättä ilmestyä yhä enemmän tilaa, tarvetta ja näkyvyyttä muillekin kuin korona-etuliitteellä alkaville aiheille ja näkökulmille.

Koronakriisi ei ole perinteinen kriisiviestinnän tapaus. Viestintätoimisto Rianno Communicationsin varatoimitusjohtaja Antti Pärnänen huomauttaa, että tyypillisesti kriisi on yllättävä tilanne, joka koskettaa vain jotakin tiettyä toimialaa tai organisaatiota.

“It takes 20 years to build a reputation and five minutes to ruin it."

Näin on lausunut sijoittajaguru Warren Buffett. Herra Buffett puhuu asiaa.

Kun organisaatio joutuu julkisuuskriisiin, mitataan sekä johdon että viestintäosaston kykyä reagoida. Kriisiviestintään pätevät samat säännöt kriisin laajuudesta riippumatta. Luottamus, avoimuus, lämpö, läpinäkyvyys ja tunnemaisema ovat asioita, joita viestinnän pitää viestiä ulospäin.

Viestinnän merkitys korostuu kriisiaikoina. Kriisi luo myös mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voi auttaa niin itseään kuin muita. Oivallus ja rohkea tuotannon salamannopea suuntaaminen uudelle alueelle koronakriisin alettua toi joensuulaiselle Vauhti Speedille huippunäkyvyyden mediassa. Se toi myös käsidesit takaisin kaupan hyllyille.

Viestijöillä ja johtajilla täytyy olla erinomaista tilannetajua ja poikkeuksellista arviointikykyä koronakriisin pyörteissä. Viestintätoimisto Framilla Finlandin toimitusjohtaja Unna Lehtipuu korostaa, että kriisintajuantennien tulee olla koko ajan pystyssä.

Suomalaisten arkipäivään poikkeuksellisen rajusti vaikuttanut koronaviruspandemia korostaa luotettavan tiedon tarvetta. Median lukijamäärät ovat nousseet hurjasti – ja ilmiö näkyy myös tiedottamisessa.

Tiedote on mediaviestinnän perusta. Parhaimmillaan hyvä tiedote pysäyttää, herättää kiinnostuksen - ja nousee uutiseksi. Median murroksesta huolimatta perinteinen tiedote on edelleen elintärkeä työkalu uutistoimitukselle. 

Koronaviruspandemian takia eri tiedotusvälineet lähestyvät eri organisaatioita juuri nyt poikkeuksellisen paljon. Tavallisestikin kun organisaatio lähettää lehdistötiedotteen, lehdistökontaktien täytyy olla valmistautunut yhteydenottoihin. Nyt uutistoimitukset ovat virittäneet koneistonsa niin huippuunsa, että pandemiaa koskevasta tiedotteesta voi tulla yhteydenottoja jopa muutaman kymmenen sekunnin kuluttua siitä, kun tiedote on saapunut toimitukseen.