[fa icon="calendar'] 9.2.2022 8:00 / kirjoittaja Jaakko Kilpeläinen

Heli_Uusimaa

Jos saat MTV:n innostumaan tiedotteestasi, tarjolla on varsin suuri yleisö. Viestisi voi päätyä tv-uutisiin, teksti-tv:lle, nettiin sekä niille kahdeksalle radiokanavalle, joille MTV tuottaa uutislähetyksiä. MTV:n uutistoimitus saa kuitenkin satoja tiedotteita päivässä. MTV:n uutissuunnittelun vastaava tuottaja Heli Uusimaa kertoo, miten tiedottaja voi pärjätä tässä kilpailussa.


Millainen tiedote herättää toimittajienne kiinnostuksen ja jalostuu uutiseksi?

”Selkeä. Lähettäjä ymmärtää, kenelle hän tiedotteensa lähettää. Meille on syytä tiedottaa ihan eri tavalla kuin vaikkapa Imagelle. Sen näkee jo lyhyestäkin tiedotteesta, onko sitä tehdessä ajateltu, ketä halutaan puhutella ja miten.”

Lue myös: Millainen on hyvä tiedote?


Millaiset tiedotteet menevät suoraan roskikseen?

”Huono tiedote ei ole selkeä. Se saattaa olla pitkä, mutta mistään ei saa kiinni, että mitä siinä halutaan sanoa. Saan ehkä 200 sähköpostia päivässä, mistä voi vähän päätellä, paljonko ehdin uhrata aikaa yhteen viestiin. Otsikko on minulle hyvin tärkeä. Siihen kannattaa panostaa paljon.”


Millainen sitten on hyvä otsikko?

”Jos siinä on vaikka sana ’suhdanne’ tai ’talousennuste’, tiedän heti, mistä on kysymys. Tai jos lanseerataan uutuustuote, tuotteen pitää selvitä otsikosta eikä vain kauppanimen. Tosin uutisoimme harvoin tuotelanseerauksista.”

Lue seuraavaksi: 5 vinkkiä tiedotteen otsikon laatimiseen


Mitä pitää ottaa huomioon, jos haluaa viestinsä Maikkarin tv-uutisiin?

”Tv-juttua ei voi tehdä ilman liikkuvaa kuvaa. Useimmiten haluamme käydä itse kuvaamassa, joten kannattaa tiedotteen yhteydessä kertoa kuvausmahdollisuudesta. Muiden kuvaamaa materiaalia voimme käyttää poikkeustilanteissa, kuten ydinvoimalassa, jossa tehdään jotain, mihin tarvitaan suojavarusteita.”

Miten suhtaudutte liitetiedostoihin?

”Esimerkiksi infograafi voi joskus selkiyttää asiaa. Minulle riittää, jos sanotaan, että saamme liitemateriaalia tarvittaessa. Jos liitteitä kuitenkin on tiedoteviestissä, niiden on parempi olla siinä linkkeinä kuin tiedostoina.”

Mitkä ovat hyviä aikoja tiedottaa teille?

”Varhainen aamu on hyvä, esimerkiksi kello 6.30. Tiedottajan kannattaa ymmärtää, milloin ihmiset seuraavat nettiuutisia. Yksi piikki on ennen yhdeksää, kun ollaan matkalla töihin. Kello 9 on huono siksikin, että silloin sähköpostiin puskee samalla kertaa 25 ajastettua tiedotetta. Tv-uutiset puolestaan vaativat suunnitteluaikaa. Viimeistään viideltä meidän on tiedettävä, mitä olemme tekemässä kello 19 uutisiin.”

”Paljon puhutaan ’hiljaisesta heinäkuusta’, jolloin kannattaa tiedottaa. Meillä hiljaisia heinäkuita on ollut aika vähän. Meillä on kuitenkin heinäkuussa Suomi-Areena, joka tuottaa sillä viikolla paljon uutisia. Myös kansainvälisiä uutisia on monena vuonna tullut paljon heinäkuussa. Vasta heinä–elokuun taitteessa alkaa olla hiljaisempaa, muun muassa siksi, että EU on lomalla elokuussa.”

Lue myös: Milloin ja kenelle lehdistötiedote kannattaa lähettää?


Mitä tiedottajat eivät kovin hyvin tiedä MTV:n uutistoimituksesta?

”Aikajänteemme lyhyys yllättää monet. Teemme harvoin päätöksiä 24 tunnin päähän, ellei kyseessä ole valtiovierailu tai vastaava iso uutistapahtuma. Katsomme loppuun asti, mihin se uutisrima minäkin päivänä tulee. Tosi ikävä esimerkki tästä olivat Kauhajoen kouluampumiset. Meillä oli sinä päivänä ollut uutiskokous kello 11. Meillä oli täydellinen uutislista, joka meni roskikseen kello 11.30, kun se ampuminen tapahtui.”

”Siksi tiedottaja pystyy aika harvoin kiristämään meitä sillä, että julkaisupäätös on tehtävä tunnin sisällä tai muuten hän tarjoaa aihetta muille. Tällaisessa tilanteessa sanon usein, että siitä vain. Tilanne voi aina muuttua, joten emme voi luvata tiedottajille mitään.”


Kuva: Pete Näsman /MTV

Artikkelia on päivitetty 9.2.2022. Alkuperäinen teksti on julkaistu marraskuussa 2020, ja Heli Uusimaan haastattelu on tehty kesällä 2019 Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent 2020) -kirjaa varten. 

 

ilmainen-opas-medianakyvyytta-nollasta-sataan

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, Viestinnän suunnittelu, asiantuntijaviestintä

Jaakko Kilpeläinen

Kirjoittaja Jaakko Kilpeläinen

Jaakko Kilpeläinen on Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimiston perustaja. Hän on kirjoittanut kirjan Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent 2020).