[fa icon="calendar'] 10.12.2019 12:21 / kirjoittaja Maunu Anhava

Paatero-1

Suomessa on vallinnut miltei kolmen viime viikon ajan odottamaton poliittinen kriisi, joka on vienyt valtaosan mediahuomiosta. Postilakosta käynnistynyt jännitysnäytelmä ajoi toimittajat päivystämään suljettujen ovien takana ja raportoimaan yleisölle käänteistä miltei tunti tunnilta.

Yllättäviä tilanteita riittää myös lähiaikoina, sillä syksyllä alkaneet työehtosopimusneuvottelut jatkuvat todennäköisesti kimurantteina. Maanantaina jopa 100 000 suomalaista oli poissa töissä työtaistelutoimien takia. Työmarkkinaneuvottelut ovatkin otsikoissa kuluvalla viikolla sekä tulevina kuukausina.

Miten viestijöiden kannattaisi työssään huomioida valtavan huomion kaappaavat tilanteet, kun tavoitteena on saada medianäkyvyyttä omalle organisaatiolle?

Postilakko-1

Vaikka kriisit ovat erilaisia, STT Viestintäpalvelut listaa kolme vinkkiä, joiden avulla voi reagoida yllättäviin tilanteisiin:

 

1. Lykkää tiedotettava asia myöhempään ajankohtaan

Jos päivämäärä ei ole yleisesti tiedossa ja tiedotettava asia ei ole aikaan sidottu, suositeltava vaihtoehto on siirtää lanseerausta. Julkistuksessa vaikka osa medioista huomioisi asian ja uutisoisi tiedot, asia jää joka tapauksessa meneillään olevan mediavyörytyksen jalkoihin. Muut sidosryhmät ymmärtävät varmasti ajoituksen merkityksen sekä sen, että kaikkia asioita ei voi ennustaa.

 

2. Tarjoa uutista yksinoikeudella vain yhdelle medialle

Viestijät saattavat tarjota tiedotettavaa asiaa yksinoikeudella ainoastaan yhdelle medialle etukäteen. Tällaisia tarjouksia tulee jatkuvasti myös STT:n uutistoimitukselle. Usein käy niin, että kun yksi medioista uutisoi asian, samanaikaisesti tietojen luovuttaminen yhdelle medialle yksinoikeudella vähentää muiden tiedotusvälineiden kiinnostusta aiheeseen.

Eksklusiivisuus yhdelle medialle voi olla järkevä taktiikka silloin, kun on tarvetta osoittaa asialle medianäkyvyyttä – pakon edessä tai ilman. Pitkällä aikavälillä voi kuitenkin olla lyhytnäköistä tai ainakin riskialtista valita suosikkeja tiedotusvälineiden joukosta. Tiedottaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa on vain ani harvoin saatavilla pikavoittoja.

 

3. Pilko tiedottava asia useammaksi näkökulmaksi

Useimmista tiedotettavista asioista on ainesta useampaan kiinnostavaan näkökulmaan. Jos jo kalenteriin asetettu julkaisu näyttää jäävän muun uutisvyöryn jalkoihin, on suositeltavaa säästää osa tiedotettavista asioista myöhempään ajankohtaan.

Jos media ei nyt ehdi tarttua aiheeseen, vaikka se olisikin kiinnostava, vaikkapa kuukauden kuluttua hiljaisempana ajankohtana uusi näkökulma samasta asiasta voi olla edelleen riittävän ajankohtainen. Tee kuitenkin tiedottaessasi selväksi, mitkä asiat ovat uutta tietoa ja pohdi tiedotettavien asioiden näkökulmat huolella. Ei kannata ajatella, että tiedottamalla tismalleen samat asiat myöhempänä ajankohtana palvelisi tiedotusvälineitä.

 

Ylempi kuva: Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero puhui medialle eduskunnan valtiosalissa 26. marraskuuta 2019 (Vesa Moilanen/Lehtikuva).

Alempi kuva: Postin kuljetusauto Vantaan-logistiikkakeskuksen lähettyvillä 26. marraskuuta 2019 (Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva).

 

Kiinnostuitko? Lue lisää Mediasuhteiden ABC -oppaastamme, jossa kerrotaan myös kriisiviestinnästä.

Medisuhteiden ABC -opas

Aiheet: kriisiviestintä, tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä

Maunu Anhava

Kirjoittaja Maunu Anhava

Liiketoimintapäällikkö, STT Viestintäpalvelut ja Lehtikuvan kuvamyynti