[fa icon="calendar'] 9.11.2018 16:43 / kirjoittaja Olli Vesala

miten tiedotteita käsitellään uutistoimituksessa

Uutistoimituksissa hyödynnetään paljon tiedotteita. STT Viestintäpalveluiden tekemän syyskuisen selvityksen mukaan noin 40 prosentissa STT:n uutistoimituksen uutisaiheista hyödynnetään tiedotteita.

Tämä selvitys ei ottanut kantaa siihen, mikä on yksittäisen tiedotteen merkitys kussakin aiheessa: oliko uutinen valtaosin tehty tiedotteen perusteella vai oliko pitkään juttuun ympätty yksi virke tiedotteesta.

Puhuin tiedottamisesta torstaina (8.11.2018) viestijöiden ProCom-järjestön tilaisuudessa, ja aihe herätti mukavasti Twitter-keskustelua. Monenlaisten somekommenttien ja -olettamuksien takia avaan tässä kirjoituksessa hieman tiedotteen tyypillistä polkua STT uutiskoneistossa. Pystyn avaamaan hyvin uutistoimituksen toimintaa, koska työskentelin siellä seitsemän vuotta keväästä 2011 lähtien.

Ensinnäkin, tiedotteita tulee valtavasti. Arviomme STT:lle päivittäin tulevien tiedotteiden määrästä pyörii 500-600:n tienoilla. Kun STT kirjoittaa arkipäivässä noin 50-60 aiheesta (pois lukien ulkomaan uutiset, joissa tiedottamisen suora rooli on mitätön), muutama prosentti tuosta isosta massasta pääsee mukaan uutisvirtaan.

Uutistoimistoilla poikkeusrooli

Toiseksi STT:n rooli uutiskentällä on hyvin poikkeuksellinen ja se tiivistyy juuri sanaan uutisvirta. Se vuo ei saa katketa, vaikka kotimaassa ei mitään järisyttävää tuolloin tapahtuisikaan. STT:lle ja uutistoimistoille yleensä on keskitetty rooli, jossa se käy läpi perusasiat muidenkin puolesta.

Aihetta on tutkinut useampi vuosi sitten Laura Juntunen, joka tosin tarkasteli kaikkea PR-materiaalia eli tiedotteiden lisäksi esimerkiksi tiedotustilaisuuksia ja verkkosivuja juttujen lähteinä. Tutkimuksen jälkeen STT on käynyt läpi ison murroksen, jossa uutistoimitus on pienentynyt ja toisaalta keskittänyt huomiotaan yhä enemmän vain kaikkein tärkeimpiin aiheisiin. Siten Juntusen tutkimuksen tuloksia voi pitää vain suuntaa antavina nykyhetkeä ajatellen. Juntusen mukaan STT:n uutisista 56 % sisälsi 7 vuotta sitten PR-materiaalia ja 38 % toisti PR-materiaalin ”lähes tai täysin sellaisenaan”.

Kuulostaa pahalta. Tehdäänkö STT:ssä siis leikkaa-liimaa -journalismia? Oikea vastaus on ei, tai ainakaan ei sillä tavalla kuin tutkimuksen lukemat antavat ymmärtää.

Journalismi leikkaa PR-materiaalin merkitystä uutisen kehittyessä

STT:ltä odotetaan nopeaa ja kattavaa uutistilanteen seurantaa. Prosessiesimerkki: Poliittinen puolue kertoo tärkeästä linjauksestaan tiedotteella. STT:n odotetaan välittävän ensitiedot asiasta minuuteissa tiedotteen kilahtamisesta postilaatikkoon. Ensimmäinen parin virkkeen mittainen lause sekä sähkeuutinen perustuvat tässä tapauksessa kohtalaisella todennäköisyydellä pitkälti tiedotteeseen.

Mutta jo näiden ensiminuuttien jälkeen seuraavien juttuversioiden pitää sisältää kontekstia, analyysia ja taustoitusta – eli normaalia journalistista materiaalia, joka erottaa uutisen PR:stä. Mitä kauemmin aihetta uutiskoneiston rattaissa pyöritellään, sitä pienemmäksi PR-materiaalin merkitys vajoaa ja korvautuu näkemyksellä ja analyysilla.

Etukäteen tehdyt jutut suunnitellaan lukijan, ei tiedottavan organisaation näkökulmasta, ja jokainen vähänkään pidempi uutinen pohjautuu omaan ideointiin ja näkökulmien itsenäiseen hiomiseen. Toimituksessa on muun muassa sääntö, että tietyn pituinen juttu ei saa perustua vain yhteen lähteeseen.

Tiedotteissa tärkeitä uutisia

Toki on niin, että pikku-uutiset, joita on iso osa STT:n uutisvirrasta, voivat perustua hyvin pitkälti tiedotteisiin. Toimituksessa on kuitenkin linjaus, jonka mukaan jokaisen tiedotteen perään soitetaan, mikäli suinkin mahdollista. Se parantaa juttua. Aina asiasta ei kuitenkaan edes ole tarjolla lisätietoja. Tämä koskee muun muassa joitain poliisiuutisia, joissa viranomainen on vuodattanut kynästään kaiken mahdollisen tiedotteeseen.

Tiedotteilla kerrotaan tärkeitä uutisia, jotka STT:n toimituksen on välitettävä asiakkaille. Toisinaan kerrotaan myös vähän vähemmän tärkeitä uutisia, jotka läpäisevät tiukan seulan muusta syystä: uutistuotannossa oli suvanto, tiedote käsitteli tai kommentoi ajankohtaista puheenaihetta tai kenties tiedotteen jokin yksittäinen kohta herätti toimittajan kiinnostuksen. Tiedotteita käytetään, mutta toimituksen prosessit eivät perustu leikkaamiseen ja liimaamiseen.

Miten sitten kirjoittaa toimittajaa kiinnostava tiedote? Oppaassamme annamme tähän vinkkejä, ja voit ladata sen maksutta alta: 

Näin kirjoitat hyvän lehdistötiedotteen

Aiheet: mediaviestintä, tiedote ja tiedottaminen

Olli Vesala

Kirjoittaja Olli Vesala

STT Viestintäpalveluiden kehityspäällikkö ja STT Infon tuottaja