Koronaviruspandemia myllersi hetkessä tiedotustilaisuuksien rutiineja Suomessa uusiksi. STT:n suunnitteleva uutispäällikkö Annu Marjanen kertoo, että poikkeuksellisten aikojen takia Suomessa on järjestetty aiempaa enemmän tiedotustilaisuuksia, joita toimitukset eivät ole voineet ohittaa.
Suunnitteleva uutispäällikkö Annu Marjanen suunnittelee STT:llä uutistuotantoa koko toimituksen näkökulmasta useita päiviä eteenpäin (Kuva: Anni Reenpää/Lehtikuva).
Esimerkiksi hallitus otti keväällä kriisin kärjistyessä tavaksi päivittäisen tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin ajankohtaisesta tautitilanteesta ja välitettiin tuoreinta tilannekuvaa tiedotusvälineille. Tällä pyrittiin osaltaan ennaltaehkäisemään väärän tiedon leviämistä.
”Eivät ole tilaisuudet ainakaan vähenemään päin. Osa päivittäistä uutissuunnittelua on priorisoida, mitä näistä seurataan”, Marjanen kertoo.
Marjasen mukaan yksi koronaviruspandemian aiheuttama suuri muutos on se, että kiireellisiä kutsuja tiedotustilaisuuksiin tulee koronapandemian takia enemmän kuin tavanomaisena vuonna.
”Keväästä lähtien koronatilanne on muuttunut hetki hetkeltä, mikä on vaikeuttanut myös terveysviranomaisten ennakointia. Pahimmillaan kutsut tulevat alle tunnin varoitusajalla”, Marjanen sanoo.
Kiireellisiä tiedotustilaisuuksia pyritään Marjasen mukaan toimituksessa myös ennakoimaan etukäteen. On kuitenkin tavallista, että toimituksen päivän työtehtävät jaotellaan kiireisenä uutispäivänä uusiksi.
Etäosallistuminen elintärkeätä
Marjasen mukaan onnistuneen tiedotustilaisuuksien reseptiin kuuluu, että paikalla on oikeat asiantuntijat taustoittamassa uutisaihetta. Aamupäivä sopii ajankohdaksi paremmin kuin iltapäivä, koska toimittajille jää enemmän aikaa tehdä täydentäviä haastatteluita jälkikäteen.
Alkupuheenvuorojen tulisi myös olla riittävän napakoita, jotta toimittajille jää riittävästi aikaa esittää kysymyksiä.
”Usein ongelmana on, että alun puheenvuorot ovat liian pitkiä, eikä toimittajien kysymyksiin ole riittävästi aikaa”, Marjanen kuvailee.
Tänä päivänä erityisen tärkeää on, että tilaisuuksissa on mahdollisuus etäosallistumiseen sekä myös kysymysten esittämiseen etäyhteydellä. Marjasen mukaan edelleen osa tilaisuuksista on sellaisia, että etäosallistuminen medialle ei ole mahdollista.
”Onneksi nykyisin kuitenkin valtaosassa tiedotustilaisuuksista osallistuminen etänä onnistuu.”
Marjasen mukaan parannettavaa on myös siinä, miten toimittajille varmistetaan mahdollisuus henkilökohtaisten kysymysten esittämiseen etäyhteydellä. Tähän mennessä STT:n toimittajat ovat pyrkineet järjestämään puhelinhaastatteluita, jos toimittajalla on tarve henkilökohtaisiin kysymyksiin.
Toimittajalle lisäaikaa embargomateriaaleilla
Toimittajia on tunnetusti hankala saada tilaisuuksiin paikalle. Onko etäyhteyksien yleistyminen madaltanut journalistien osallistumiskynnystä STT:llä?
”Kyllä se osittain on, vaikka edelleen mietimme tarkasti, mitä hyötyä osallistumisesta on. Ratkaisevaa on se, kuinka kiinnostava agenda on. Puolen päivän seminaarit eivät ole journalisteille niitä helpoimpia”, Marjanen luonnehtii.
STT:n toimitus pyytää miltei poikkeuksetta tiedotustilaisuuksien materiaaleja tilaisuuden järjestäjältä embargolla eli ilman, että tietoja julkistetaan ennen sovittua ajankohtaa. Hyötynä on se, että toimittajalle jää etukäteen enemmän aikaa perehtyä aiheeseen, mikä johtaa usein laadukkaampiin juttuihin.
”On ollut ilo huomata, että käytäntö on yleistynyt mediaviestinnässä. Tapahtuman järjestäjät ovat usein myös itse aloitteellisia.”
Lisää opastusta medianäkyvyyden edistämiseen
löydät ilmaiseksi ladattavista STT Viestintäpalveluiden tuottamista oppaista. Oppaista löytyy vinkkejä myös tiedotustilaisuuksien järjestämiseen.
