[fa icon="calendar'] 26.10.2018 15:15 / kirjoittaja Jatta Heikkinen

Heidi Ekdahl-Kymen Sanomat

Kymen Sanomien vastaava päätoimittaja Heidi Ekdahl hyppäsi rohkeasti maakuntalehden ruoriin vajaa vuosi sitten. Liiketoimintapäällikkönä STT Viestintäpalveluissa toiminut Ekdahl palasi juurilleen – journalismin pariin. 

Saavuin Kotkaan raesateen säestyksellä, mutta tunnelma toimituksessa on lämmin. Siitä arvatenkin vastaa entinen esimieheni ja mieluinen työtoverini ja ystäväni monen vuoden ajalta. Määrätietoinen ammattilainen mutta helposti lähestyttävä. Muistissa ovat lukuisat yhdessä tekemämme ”diilit” ja onnistumiset tuuletuksineen.
Heidi Ekdahl kertoo, että päätoimittajuus ja paluu journalismiin on viestinnän jälkeen tuntunut haasteelliselta, antoisalta ja erittäin kiehtovalta.
”Kun on kymmenen vuotta työskennellyt uutistoimistossa, niin on selvää, että tapa tuottaa sisältöjä, keinot hankkia tietoa ja myös journalistinen fokus on hyvin erilainen."

Millä tavoin työskentely maakuntalehdessä eroaa uutistoimiston työskentelystä?

”STT:llä poimitaan isosta tiedote- ja tietomassasta kaikkein oleellisimmat uutiset ja työ on äärimmäisen hektistä. Maakuntalehdessä joudutaan paljon tarkemmin pohtimaan sitä, millä tavalla me olemme osa paikallista yhteisöä ja miten tuemme alueellisen identiteetin ja seutukuntaylpeyden rakentamista.”

”On todella tärkeää pystyä säilyttämään läheinen suhde lukijaan. Ennen kaikkea haluamme olla mahdollisimman helposti lähestyttävä media, jotta me saamme paikallisia kiinnostavia tarinoita. Maakuntalehdessä ei voi diivailla.”

Lisää aktiivisuutta ja kunnianhimoa 

Heidi Ekdahlille on kertynyt jo havaintoja maakunnan elinkeinoelämän viestinnästä.

”Aktiivisuutta ja terhakkuutta saisi olla enemmän. Kunnianhimoa kertoa siitä, missä ollaan todella onnistuttu. Tänä päivänä kiinnostavat yrittäjätarinat ja tarinat paikallisista yrityksistä ja pienyrittäjistä – kuten esimerkiksi kampaajasta tai veneveistäjästä – vetävät hyvin puoleensa.”
”Toivonkin että maakuntien viestinnän tekijät uskaltavat pohtia sitä, millaisia tarinoita syntyy seutukunnalle ja yhteisölle kerrottavaksi. Kiinnostavaa ei välttämättä ole itse liiketoiminta, vaan ihmisen tarina tai organisaation historiallinen tausta osana seutukuntaa.”


Tämän päivän viestijän on oltava Twitterissä 

Ekdahl patistaa tiedottajia verkostoitumaan Twitterissä. Hänen mukaansa pääkaupunkiseudulla verkostoidutaan aktiivisesti Twitterissä, mutta maakunnissa enemmän Facebookissa. Tämä tarkoittaa sitä, että luodaan tiiviimmät paikalliset suhteet, mutta ei saada omaa maakuntaa näkyviin kansallisesti. ”Haluaisinkin enemmän nähdä kymenlaaksolaisia viestijöitä ja vaikuttajia Twitterissä, missä jo ovat läsnä päättäjät ja valtakunnalliset viestinnän ja media-alan vaikuttajat. Näin he toisivat enemmän esiin kymenlaaksolaisia omia organisaatioita valtakunnallisissa kanavissa.”


Valtakunnallinen ja maakunnallinen medianäkyvyys

Ekdahlin mukaan on suuri virhe tavoitella ainoastaan valtakunnallista medianäkyvyyttä. Jos haluaa myönteistä ansaittua valtakunnallista julkisuutta, todennäköisyys epäonnistua on suuri.
”Maakunnallinen media on valtavan tärkeä omalla alueellaan. Jos haetaan ensisijaisesti valtakunnallista julkisuutta – vaikkapa skuuppien kautta – julkisuutta on vaikeampi hallita.”

”Pidän erityisen tärkeänä, että maakunnan journalisteilla ja viestinnän ammattilaisilla yhteistyö toimisi mahdollisimman hyvin, koska he toimivat samalla pelikentällä. Molempien työtä ohjaa korkea ammatillinen etiikka ja tietyt sisällön tuottamisen periaatteet. Se on reilua peliä. Tätä yhteyttä tulisi lujittaa, vaikka journalistien ja viestijöiden välillä onkin aina tietty jännite.”

 

Maakunnassa toimittaja pääsee suoraan kabinettiin

Lopuksi eräs piirre, joka on maakunnan viestinnässä ja toimittajan työssä huomion arvoinen.
”Täällä on matalammat hierarkiat. Tiedottaja on harvoin se ensisijainen tietolähde. Maakunnissa hienoa on se, että päästään suoraan johtajakabinettiin, toimitusjohtajan pakeille. Tietoa ei kierrätetä välikäsien kautta, vaan on helpompi rakentaa suora yhteys median ja organisaation asiantuntijoiden välille.”

Kuva: Linda Varoma/Kymen Sanomat.

 

Lue myös:

Ajoituksen merkitys korostuu mediaviestinnässä

Millainen kuva tiedotteeseen, kun tavoitteena on saada se julki mediassa?

 

 

Aiheet: Viestinnän suunnittelu, tiedote ja tiedottaminen, viestintäpalvelut

Jatta Heikkinen

Kirjoittaja Jatta Heikkinen

Journalistitaustainen mediaviestinnän ammattilainen, STT Viestintäpalveluiden asiakaspäällikkö.