[fa icon="calendar'] 7.3.2018 10:00 / kirjoittaja Liina Nelimarkka

Valokuva media.jpg

Tiedotteessa olevan kuvan tavoite on usein se, että se menisi jutun mukana läpi journalistisessa mediassa. Journalistista näkyvyyttä tavoitellessa vaatimukset ja lähtökohdat kuvalle ovat osin erilaiset kuin niille kuville, joita organisaatiot muussa viestinnässään ja markkinoinnissaan käyttävät.

Millä perusteella kuvien valinta toimituksessa tehdään? Minkälainen kuva tiedotteeseen pitäisi liittää, jotta se julkaistaisiin journalistisessa mediassa? Kysyimme tätä STT:n uutiskuvatoimituksen varaesimieheltä Piia Kiviniemeltä. Kuvatoimitus on se paikka, jossa uutisiin päätyvien kuvien valinnat tehdään. 

Tavoitteena kuva julkaistuksi mediassa

Heti alkuun tämä kaikista olennaisin tieto: uutismedioiden jutuissa ei käytetä mainoskuvia eikä käsiteltyjä kuvia. Viestinnän tai markkinoinnin kuvauttamat, sinänsä hienot promokuvat eivät lähtökohtaisesti mene journalistisessa mediassa läpi. 

Jos tavoittelet kuvaa uutismediaan: kuvasta ei saa poistaa mitään eikä siihen saa lisätä mitään. Normaalit kuvansäädöt kuten valotuksen korjaus ovat sallittuja. (STT:n toimituksen työskentelyä ohjaavasta tyylikirjasta kannattaa kurkistaa kuvien valintaa käsittelevä luku 5.2.)

Tuotekuvat

Tuotelanseeraustiedotteessa olevan, studiossa otetun mainoskuvan sijaan toimituksessa kuvataan ko. uutuustuote tarvittaessa itse, omin kuvajournalistisin perustein. Käytännössä vaikkapa näin: jos uutuustuote on elintarvike, median oma kuvaaja käy kuvaamassa sen kaupan hyllyllä tai kuvittaa muulla tavoin itse (mikäli ko. uutuudesta kertova tiedote asian puolesta on sellainen, että se on herättänyt toimituksen kiinnostuksen ja siitä on päätetty tehdä juttu). 

Ainoa tilanne, jossa STT saattaisi käyttää tuotteen promokuvaa olisi sellainen, jossa tuote oltaisiin vetämässä pois markkinoilta eikä mitään muuta kuvaa olisi juttuun saatavilla.

Minkälainen tuotteesta kertova kuva tiedotteeseen sitten kannattaa laittaa? Realistinen, oikeassa arkisessa ympäristössä tai tilanteessa kuvattu tuote (eli vastaavalla ajatuksella, jolla median oma kuvaaja ottaisi). Toinen vaihtoehto on kuvata tuote tehtaalla tai tuotantolinjalla (tai kutsua median kuvaaja tehtaalle). Jos käytät tuotekuvassa ihmisiä, heidät on varminta kuvata siten, että he eivät ole välittömästi tunnistettavissa (tai ainakaan siten, että poseeraavat suoraan kameralle nauraen). Mitä ei kannata tiedotteeseen liittää: valkoisella taustalla olevaa tuotetta tai ylivalotettua kuvaa. 

Henkilökuvat

Henkilökuvissakin pätevät realistisuuden ja aitouden kriteerit.

Ei valkoisella taustalla, vaan esimerkiksi organisaation tiloissa, työpöydän ääressä tai tehtaalla. Ympäristön ei tarvitse olla alleviivaava siten, että organisaation logo olisi näkyvillä.

Omista tiloista tai tonteilta löytyy useimmiten persoonallisia, asiayhteyden paljastavia lokaatioita, joissa kuvata henkilökuvat. Toimitilojen käytävät, taideteokset, tehdasympäristö, oman ketjun liikkeet - mieti, mikä juuri teidän organisaationne kohdalla olisi sopiva aito ympäristö. 

Muista tiedotteen kuvan muut julkaisukanavat

Sama, medialle lähetetty tiedote tavoittaa toimittajien lisäksi muutkin kohderyhmät verkossa ja somessa. Kun tavoittelet monikanavaista kuvallista näkyvyyttä, pohdi ovatko media ja muut kohderyhmät ja kanavat niin erilaiset, että yksi ja sama kuva ei palvele näitä kaikkia? Vaatiiko tiedotteen varsinaisen tavoitteen toteutuminen erilaista kuvallista ratkaisua eri kanavissa? 

Omissa medioissa, uutishuoneessa, somessa ja tiedoteportaalissa tiedotteeseen valittu pääkuva "menee läpi" tiedotteen kyljessä automaattisesti. Näissä journalistisen median ulkopuolisissa kanavissa kuvan valinta on viestijän omissa käsissä, joten vaihtoehtoja kuvituksen suhteen on enemmän.

Liitä tiedotteeseen tarvittaessa kaksi erilaista kuvaa: yksi palvelemaan mediaa, toinen muita tiedotteen julkaisukanavia:

  • Aseta pääkuvaksi se, jonka haluat olevan näkyvillä verkossa. Se kuva, joka on tiedotteessa automaattisesti näkyvillä ja kiinnostuksen herättäjänä tiedoteportaalissa ja somejaoissa. Näihin kanaviin on mahdollista valita vaikkapa taiteellisempi kuva kuin mitä uutismediassa julkaistavan kuvan on mahdollista olla. (Aiemmassa blogitekstissämme vinkkejä kuvituskuvan valintaan). 
  • Toinen, journalistista näkyvyyttä tavoitteleva kuva menee tiedotteen mukana perille medialle ja on toimittajien ja kuvatoimittajien käytettävissä, vaikkei olisikaan tiedotteen pääkuvana.

 

Aiemmassa blogitekstissämme esimerkki  yrityksen tiedotteesta,  joka meni mediassa läpi kuvineen

 Logo Lehtikuva.jpg Tämän blogitekstin kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

 

Kun tavoitteena on tehokas mediaviestintä, kannattaa mediamaisemasta olla mahdollisimman hyvin kartalla. Tunne mediaympäristösi ja tee tulosta viestinnällä -oppaamme antaa eväitä siihen, miten voit tehostaa vaikuttamisen mahdollisuuksia mediamaisemaa ennakoimalla. Saat oppaan ladattua tästä alta: 

Tunne mediaympäristösi

 

 

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, kuvat, visuaalinen viestintä

Liina Nelimarkka

Kirjoittaja Liina Nelimarkka

Liina Nelimarkka on STT:n markkinointipäällikkö ja tämän blogin päätoimittaja.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi:

Tunne mediaympäristösi

Viimeisimmät kirjoitukset