[fa icon="calendar'] 28.11.2018 7:40 / kirjoittaja Maunu Anhava

Pauli Juusela

Kirkko ja kaupunki -lehden uutispäällikkö Pauli Juusela kertoo, että etenkin historialliset ja teknologiaan liittyvät aiheet ovat hankalia kuvitettavia. Kuva: Esko Jämsä.

Joka toinen viikko ilmestyvässä Kirkko ja kaupunki -lehdessä digitaalisuus on luontainen osa lehden tuotantoprosessia. Uutispäällikkö Pauli Juuselan mukaan lehden verkkosivuilla voi olla pidempiä reportaaseja kuin painetussa versiossa.

”Me emme ajattele, että digissä tulisi olla lyhyempiä juttuja. Voi olla niinkin, että printissä julkaistaan lyhyempi versio vaikkapa reportaasista kuin verkossa”, Juusela kuvaa.

Kirkko ja kaupunki -lehden painosmäärä on 340 000 kappaletta. Lehti jaetaan joka toisen viikon torstaina kotitalouksiin. Nettisivuilla puolestaan on 30 000-40 000 eri kävijää viikoittain.

Viime vuoden alusta lähtien niin Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle on laadittu kuhunkin omat painoksensa printtilehdestä. Vastaanottajan nimi määräytyy kotitaloudessa asuvan vanhimman kirkkoon kuuluvan jäsenen mukaan.

”Valtaosa lukijoistamme on printtilukijoita, koska lehti jaetaan niin moneen kotitalouteen”, Juusela sanoo.

 

Ulkomaisissa kuvissa Lehtikuvalla tärkeä rooli

 

Kirkko ja kaupunki -lehden toimitus hyödyntää useita eri lähteitä kuvitukseensa. Lehdellä on joka toinen viikko työskentelevä oma kuvaaja, jonka lisäksi on kolme visualistia, jotka itse tekevät grafiikkaa ja piirroksia artikkeleihin.

Kirkon viestinnällä on oma kuvapankki, minkä lisäksi lehdellä on laaja freelancer-verkosto. Kirjoittavat toimittajat etsivät kuvia säännöllisesti juttuihinsa myös Lehtikuvan kuvakaupasta sekä ulkomaisista kuvapankeista.

”Kyllä tästä näkyy, että me arvostamme hyvää kuvaa”, kiteyttää uutispäällikkö Juusela samalla, kun hän selailee printtilehteä lehden toimituksen tiloissa Helsingin Kalliossa.

Vaikka toisinaan Kirkko ja kaupunki hyödyntää myös Kirkon ulkomaanavun kuvia, Lehtikuvan merkitys on suuri Juuselan mukaan muun muassa ulkomaisissa kuvissa. Esimerkiksi lehden kuvaan pohjautuvassa Miltä usko näyttää? -juttukonseptissa on useimmiten Lehtikuvan kuvitus.

 

Historia ja teknologia vaikeita kuvitettavia

 

Juuselan mukaan hankalimpia kuvitusaiheita muun muassa historialliset aiheet, joissa kerrotaan esimerkiksi keskiajasta tai esihistoriallisesta ajasta. Tällöin usein käytetään piirtäjää apuna.

”Lehden tuoreessa numerossa meillä oli juttu tekoälystä, joka – kuten muutkin teknologiaan liittyvät aiheet – edellyttävät luovuutta kuvituksessa”, Juusela kertoo.

Juusela arvioi, että kotitalouksiin jaettavana ilmaisjakelulehtenä Kirkko ja kaupunki -lehden asema ja nykyinen painosmäärä pysyy vakaana. Miten lehden asema muuttuu tulevaisuudessa etenkin, kun muiden painettujen sanomalehtien lukijamäärät ovat lievässä laskussa?

”Lukijamäärän kehitykseen vaikuttaa monia trendejä. Kirkosta eroaa ihmisiä ja myös maahanmuuttajien joukossa on paljon ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Vaikka joukossa on kristittyjä, he eivät ole luterilaisia”, Juusela kertoo.

”Toisaalta pääkaupunkiseudulle muuttaa koko ajan enemmän ihmisiä. Näin ollen kirkkoon kuuluvien määrä pysyy tasaisena, vaikka kirkkoon kuuluvien osuus asukkaiden kokonaismäärästä pienenee.”

 

Lue tästä myös sisältö- ja markkinointitoimisto Hube Helsingin asiakastarina

 

Mitä kuvien oikeuksista tulee tietää

Aiheet: kuvat, visuaalinen viestintä, Viestinnän suunnittelu

Maunu Anhava

Kirjoittaja Maunu Anhava

Liiketoimintapäällikkö, STT Viestintäpalvelut ja Lehtikuvan kuvamyynti