[fa icon="calendar'] 12.11.2020 7:00 / kirjoittaja Jaakko Kilpeläinen

Keijo ja Teemu 2020 2

 

Tiedä, ketä lähestyt!

Mitä tiedottajan on hyvä ymmärtää ennen kuin hän lähestyy toimitustanne?

”Ainakin on hyvä tietää, ketä lähestyy. Se on ensimmäinen asia. Tämä on iso talo ja täällä on tietyt sähköpostiosoitteet ja yhteyshenkilöt eri osastoilla. Usein aiheet menevät meidän uutistyön johdon ja osastojen esimiesten kautta. Jos ei tiedä, keneen ottaa yhteyttä ja soittaa satunnaisesti vaihteeseen, se on huonompi juttu. Ne yhdistävät kelle yhdistävät.”

”Pitää myös ymmärtää median luonne ja tietää, että kaikki aiheet eivät kiinnosta kaikkia medioita. Tekniikka&Talous-lehteen on ehkä turhaa tarjota juttua ruuhkavuosia elävästä perheestä, ellei perheen isä ole tekniikan alalla töissä. Maakuntalehteen taas ei kannata tarjota tiedotustilaisuutta Helsingistä, ellei aihe ole sen maakunnan elämän kannalta erityisen merkitsevä.”

 

Miten paljon paikallisuus painaa aihevalinnoissanne?

”Se on tärkein uutiskriteerimme. Maakunnan ykköslehti  Keskisuomalainen tarjoaa lukijoilleen oman maakunnan, Suomen ja maailman asiat. Tässä järjestyksessä, maakunta ensin. Eniten meitä kiinnostavat tämän oman alueen ihmiset ja asiat. Median murros on saanut aikaan sen, olemme entistäkin kiinnostuneempia oman alueemme asioista.”

 

Mitkä mediaviestinnän keinot teihin tehoavat hyvän tiedotteen lisäksi?

”Meillä kunnioitetaan suoraa kontaktia. Jos ei ole mahdollisuutta kasvokkaiseen tapaamiseen, puhelukin on ok. Tehokas keino on soittaa uutispäällikölle eli minulle. Puhelu on nopein tapa tietää, onko aiheessa meidän mielestämme jotain uutisoitavaa. Jos asia on kiinnostava, voimme myös pyytää soittajaa lähettämään meille tiedotteen.”

 

Kuinka iso osa jutuistanne saa alkunsa PR-materiaalista?

”Vaihtelee. Tänä aamuna, kun katsoimme huomisen lehden aiheita, yksi juttu paristakymmenestä tuli PR-materiaalista eli yliopiston tiedotteesta. Mutta sähkevuorolaisellamme PR-aineiston osuus lähteistä voi olla suurempi. Tiedotteiden lisäksi seuraamme muun muassa kunnanhallituksen ja -valtuuston päätöksiä, poliisin viestintäkanavia kuten Twitter-tiliä ja Facebookin puskaradioryhmiä.”

”Herkimmällä korvalla kuuntelemme oman alueen organisaatioiden viestintää. Eniten tiedotteita tulee varmaankin Jyväskylän kaupungilta, sairaanhoitopiiriltä ja yliopistolta. Sisä-Suomen poliisilta sen sijaan toivoisimme enemmän tiedotteita. Esimerkiksi viime viikonloppuna täällä oli kateissa kaksi marjastajaa, jotka myöhemmin löytyivät kuolleina. Eilen Vaajakoskella poliisi puolestaan etsi kirveen kanssa heilunutta ihmistä. Kummastakaan tapauksesta poliisi ei tiedottanut, vaan saimme tiedon muista lähteistä. Tällainen hämmentää ihmisiä ja etäännyttää heitä poliisista.”


Kuvassa: Uutispäällikkö Keijo Lehto, taustalla Verkon esimies Teemu Rauhala. Kuva: Timo Mustalampi

Kirjoittaja Jaakko Kilpeläinen

Jaakko Kilpeläinen on Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimiston perustaja. Häneltä ilmestyi viime kesäkuussa kirja Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent 2020).

ilmainen-opas-medianakyvyytta-nollasta-sataan

 

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, lehdistötilaisuus, Viestinnän suunnittelu, asiantuntijaviestintä

Jaakko Kilpeläinen

Kirjoittaja Jaakko Kilpeläinen

Jaakko Kilpeläinen on Näkyy ja Kuuluu -viestintätoimiston perustaja. Hän on kirjoittanut kirjan Ansaittu julkisuus – kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent 2020).