[fa icon="calendar'] 8.6.2018 15:14 / kirjoittaja Maunu Anhava

Jussi Nukari

Jussi Nukari on useaan otteeseen palkittu uutiskuvaaja, joka pohtii tässä artikkelissa suhdettaan valokuvaukseen. Tämä kirjoitus on osa juttusarjaamme, jossa avaamme uutiskuvaajien näkökulmaa alati muuttuvaan kuvakieleen ja visuaaliseen maailmaan.

Kuvaamisessa ajoitus on ykkösasia

Joku voi ajatella, että hyvässä uutiskuvassa kyse on osittain sattumasta, mutta minulla on toinen sana samalle asialle: ammattitaito.

Kokemuksen perusteella voi ennakoida mitä tulee tapahtumaan. Kun tiedät Patrik Laineen kätisyyden jääkiekossa olevan oikea, voit jo ennakoida, mistä suunnasta laukausta kannattaa hakea. Poliitikoilla taas on omat maneerinsa.

Olin vastikään Pohjois-Savossa kuvaamassa saimaannorppia. Vietin kaksi päivää biologin kanssa veneessä. Yli 14 tuntiin ei tapahtunut mitään, odottelimme ja etsimme. Kello 6.00 lähdimme järvelle ja 20.20 otin ensimmäiset kuvat. Sitten yhtäkkiä alkoi tapahtua.

Pitkän odottelun jälkeen oikea hetki kuvaamiselle voi kestää vain sekunnin. Jos silloin ei ole valmiina, kuva lipuu vain muistoihin. Tässä tapauksessa kuvaustilanteita alkoikin sitten tulla useita.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Nukari Lehtikuva saimaannorppa-1

 

Etsin inspiraatiota ja uusia ajatuksia

Uutiskuvaamisessa täytyy seurata ajankohtaisia asioita, jotta tunnistaa uutisen. Kun uutistilanne yllättäen muuttuu, pitää päästää irti valmiista ennakkosuunnitelmasta ja vaihtaa vaihdetta. Pitää vaihtaa kuvajournalistista visualistiksi tai dokumentaristiksi tilanteen mukaan.

Valokuvaajan työ on jatkuvaa oppimista. Päivittäin työskentelen toimittajien kanssa, joilla on valtavasti eri alojen asiantuntemusta. Haastateltavat ovat yleensä alojensa asiantuntijoita.  Olo on kuin istuisi jatkuvasti yliopiston luennolla. Uteliaalle luonteelle se on melko optimaalinen työ.

"Tuossa meni hieno ruutu ohi”.  Tuttu ajatus vapaa-ajalla, kun kamera ei ole mukana.

Käytän perhettäni törkeästi hyväkseni kuvituskuvien tekemisessä. Kun nuorin lapseni pikkupoikana menetti malttinsa ruokakaupassa, tilanne rauhoittuikin, kun aloin kuvata hänen touhuaan. Mitä tahansa arkielämän ja aikakauden kuvia.

Ne ovat niitä kuvia, joita ei oteta silloin kun tarvitaan aiheeseen kuvituskuvia. Nykyään lapset jo kieltävät heidän kuvaamisen. Koulussa on tullut sanomista, kun kuva on ollut eri oppiaineiden koulukirjoissa.

Nukari-Ja-Poika

Jussi Nukarin ja hänen 2-vuotiaan poikansa yhteinen lukuhetki kesällä 2002.

 

Teknologinen kehitys antaa tilaa visuaaliselle ilmaisulle

Kuvaustekniikka on muuttunut vuosien varrella. Vielä 90-luvulla, kun digitekniikka oli vasta lapsenkengissä, oli pakko kuvata eri tyylillä kuin tänä päivänä, koska kameroiden kennot olivat niin heikkolaatuisia, etteivät kaikki yksityiskohdat toistuneet toivotulla tavalla.

Digitaalisuus antaa nykyisin enemmän mahdollisuuksia luovuudelle. Monien tehokeinojen käyttö oli mahdotonta huonon resoluution takia. Yläsävyillä valotettu kuva, jonka pikselit olivat ihan puuroa, ei herättänyt paljon ihastusta. Tämän päivän digikameralla sama kuva herättää tunteita että wau, olipa makea efekti.

Uutiskuvalta vaaditaan aitoutta

Instagram ja muut sosiaalisen median palvelut vaikuttavat siihen, miten ihmiset suhtautuvat kuvajournalismiin.

Nykyisin monen voi olla vaikea uskoa, ettemme käsittele kuvia millään tavalla. Kansainvälisissä kuvatoimistoissa kuvan käsitteleminen jälkikäteen voi olla irtisanomisperuste. Ikäviä esimerkkejä on viime vuosilta useita.

Ehkä ajattelen jyrkästi, mutta itse pyrin siihen, etten manipuloi aihetta tai teemaa. Vain erittäin harvoin pyydän esimerkiksi poliitikkoja tai muita kuvattavia tekemään jotain ennen kuvan ottamista. Minulle on tärkeää antaa tilanteen vain kehittyä, koska se lisää autenttisuutta. (Lue lisää kuvien aitoudesta.)

Minulla ei ole perhealbumeja

Minulla ei ole omaa kuva-arkistoa, vaan säilön kaikki kuvat  Lehtikuvan arkistoon.

Kuvaamaan oppii kuvaamalla. Kamerakaluston kanssa yritän olla minimalisti. Jos tuntee oman vähäisen kalustonsa valokuvaus on kuin pianonsoittoa, väline on vain mekaniikkaa, ilmaisu ja tunne on tärkeintä.

Visuaaliset trendit tuntuvat syntyvät muualla kuin kuvajournalismissa. Nykyään kaikki kuvaavat – omilla kännyköillä tai kameroilla. Visuaalinen maailma muuttuu jatkuvasti ja pitää olla muutoksessa herkkänä. Muuten jää vain toistamaan itseään.

Ei ole väliä kuka vaikuttavan kuvan on ottanut: amatööri, ammattilainen vai satunnainen kännykkäkuvaaja.

Ihmiset ovat yllättävän epävarmoja valokuvista. Usein kuvasta uskalletaan sanoa, että se on todella hyvä vasta sen jälkeen, kun se on voittanut jonkun palkinnon. Kaikkihan on vain subjektiivista.

Kysy ammatti-ihmisiltä neuvoa, kun olet epävarma kuvan sisällöllisestä, teknisestä tai visuaalisesta sisällöstä.

Nukari Lehtikuva 1

Korealaisturisti otti itsestään kuvan selfietikun avulla Ateenan Ermou-ostoskadulla tammikuussa 2015. Jussi Nukari / Lehtikuva

Nukari Lehtikuva 8

Nainen juoksulenkillä koiriensa kanssa aurinkoisessa Pajalahdessa Helsingissä toukokuussa 2011. Jussi Nukari / Lehtikuva

Nukari Lehtikuva 2

Turvapaikanhakijat joutuivat kävelemään rankkasateessa matkakeskuksesta Lappia-taloon vastaanottokeskukseen Tornioon syyskuussa 2015. Jussi Nukari / Lehtikuva

Nukari Lehtikuva 6

Kalakaupan myyjä Galina ehostautumassa ruokatorilla Vladivostokissa tammikuussa 2017. Jussi Nukari / Lehtikuva

Nukari Lehtikuva 3

Patrik Laine jääkiekkomaajoukkueen mediapäivillä ennen Venäjällä järjestettyjä MM-kisoja toukokuussa 2016. Jussi Nukari / Lehtikuva

Nukari Lehtikuva 5-1

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kättelemässä yhteisessä lehdistötilaisuudessa Konstantinin palatsissa Pietarissa tammikuussa 2016. Jussi Nukari / Lehtikuva

 

Lue myös muut uutiskuvaajien juttusarjojen blogit: 

Esittelyssä uutiskuvaaja Martti Kainulainen: En naura nauravien kanssa
Esittelyssä uutiskuvaaja Emmi Korhonen: Ikuistettu hetki on oikeasti tapahtunut

Blogin pääkuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Muut kuvat: Jussi Nukari / Lehtikuva

Tarve kuvituskuville? Kurkkaa Lehtikuvan kuvakauppaan:  

Siirry Lehtikuvan sivustolle

Aiheet: kuvat, visuaalinen viestintä

Maunu Anhava

Kirjoittaja Maunu Anhava

Maunu työskenteli syksyyn 2020 asti STT Viestintäpalveluiden ja Lehtikuvan kuvamyynnin liiketoimintapäällikkönä.