STT Viestintäpalvelut blogi

Oletko hankkimassa ensimmäistä kertaa tiedotepalvelua kasvavalle yritykselle tai organisaatiolle, joka kaipaa lisää tunnettuutta? Vai oletko epävarma, auttaako nykyinen tiedotejakelupalvelu sinua saavuttamaan asettamasi tavoitteet? 

Olet joka tapauksessa saapunut oikeaan paikkaan, sillä tässä kirjoituksessa käymme läpi kaikki asiat, jotka pitää ottaa huomioon, kun valitsee omiin tarkoituksiinsa parhaiten soveltuvaa tiedotepalvelua.

Lehdistötiedotteen tekemiselle ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. Tiedote on mediaviestinnässä kuitenkin niin vakiintunut viestintäkeino, että oikean rakenteen noudattaminen on tärkeää, jotta sisältö pääsee esille. Näiden ohjeiden ja tiedotteen mallin avulla varmistat, että vastaanottajat saavat tiedotteesta kaikki tarvittavat tiedot ja mahdollisesti kiinnostuvat sen sisällöstä.

Lehdistötiedotteen tai mediatiedotteen avulla yritys tai organisaatio voi kertoa asioistaan medialle ja sidosryhmille. Lehdistötiedotteella tuodaan esille organisaatiota koskeva merkittävä asia, jonka voi olettaa herättävän mielenkiintoa median kuluttajissa eli tavallisissa kansalaisissa.

Ensi viikolla uutistoimistuksissa on tiedossa hurjaa vilsketta, kun veropäivä ja USA:n presidentinvaalit osuvat peräkkäisille päiville. Mediaviestinnässä kannattaa harkita täsmäiskuja ja välttää isoja julkistuksia. Ohessa viisi vinkkiämme uutisruuhkaan.

Media käsittelee edelleen vellovaa koronaviruspandemiaa laajalla rintamalla ja se näkyy myös tiedotteiden läpimenossa. Katsaus tiedotepalvelu STT Infon tilastoihin osoittaa, että median ja suuren yleisön huomiota saavuttivat eniten koronatiedotteet, mutta myös muut aiheet saivat mukavasti näkyvyyttä.

Suomalaiset luottavat yhä vankasti perinteiseen mediaan ja ovat kiinnostuneita uutisista, kertoo tuore tutkimus. Tämän tiedon pitäisi motivoida mediaviestinnän ammattilaisia, joita mahdollisesti pommitetaan muualta maailmasta tiedoilla, joiden mukaan luottamus mediaan on romahtanut ja media on kriisissä. Seuraavassa esittelen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimuksesta viisi tärkeintä asiaa, jotka viestijän on hyvä tiedostaa.

Suomalaisten arkipäivään poikkeuksellisen rajusti vaikuttanut koronaviruspandemia korostaa luotettavan tiedon tarvetta. Median lukijamäärät ovat nousseet hurjasti – ja ilmiö näkyy myös tiedottamisessa.

Tiedotteita lähetetään yhä enemmän, todistavat tiedotepalvelu STT Infon tuoreet käyttötilastot. Tämän vuoden tammi–kesäkuussa lähetettiin noin viidennes enemmän tiedotteita kuin samana aikana vuonna 2018.

Myös tiedottamisen ajankohdat elävät, tilastokatsauksemme paljastaa.

Tiedotteiden tai uutiskirjeiden lähettäminen on olemukseltaan yleensä massapostittamista, vaikka se olisi miten hyvin kohdennettua.  Roskapostisuodattimet ovat kärkkäitä tarttumaan tämän tyyppisiin sähköposteihin. Pelkällä maalaisjärjelläkin pääsee pitkälle, mutta jokaisen viestijän on syytä tietää ainakin seuraavat kahdeksan asiaa roskapostisuodattimien toiminnasta.

Kymmenen minuuttia. Suurin piirtein niin kauan otsikolla on todistaa tehonsa Suomen ykköslehden Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Media ymmärtää, että täydellinenkin juttu menee hukkaan ilman vetävää otsikkoa. STT:n uutispäällikkö ja pitkän linjan hesarilainen Teppo Moisio kertoo, että samat periaatteet pätevät myös tiedottamiseen.