[fa icon="calendar'] 2.5.2018 10:52 / kirjoittaja Maunu Anhava

Johner Lehtikuva aamu

Päätösten onnistuminen riippuu suuresti ajoituksesta. Asiakkaamme kysyvät usein tiimiltämme STT Viestintäpalveluissa, mikä on kaikista paras hetki lehdistötiedotteen julkaisemiseen. 

Aamu on hyvä hetki tiedottaa

Aamut ovat erinomaisia ajankohtia, koska työmatkaliikenteen aikoihin mediasisältöjen kulutus on digitaalisissa kanavissa korkeimmillaan vuorokauden sisällä. (Lue myös aiempi blogikirjoituksemme, jossa STT:n 24H-toimituksen esimies Laura Kolu toivoo tiedotteita jo ennen klo 07:ää). 

Aamuisin myös enemmistö kansalaisista on virkeimmillään. Uudessa teoksessaan When? arvostettu bisneskirjailija Daniel H. Pink kertoo ihmisten vuorokausirytmistä ja keskittymiskyvystä. Pinkin mukaan valtaosalla ihmisistä ajattelu on kirkkaimmillaan heti aamusta. Iltapäivällä energiataso ja keskittymiskyky laskevat, ennen kuin ne lähtevät uudestaan nousuun alkuillasta. 

Aamun tasatunteja kannattaa kuitenkin välttää. Varsinkin tasan kello yhdeksältä toimituksiin ryöpsähtää tiedotesuma. 

Verkossa tiedotteita luetaan pitkin päivää. STT Info -sivustolla tiedotteita luetaan aamukuudesta iltakymmeneen, mutta selkeästi eniten kävijöitä on klo 08 - 16 välisenä aikana (lähde: STT Info Google Analytics -data ajalta 1.1.2017-31.12.2017). 

Maanantai on erinomainen päivä

Erityisesti maanantaiaamut ovat erinomaisia ajankohtia tiedotteen julkaisemiseen. 

Suomessa etenkin torstait ovat keskimäärin kaikista kiireisempiä uutispäiviä. Myös tiistaisin uutisrintamalla tuppaa olemaan vilkasta. Näin ollen suosittelen lehdistötiedotteen ajoittamista johonkin muuhun päivään, mikäli se vain on mahdollista. Ansaitun median todennäköisyys on sitä korkeampi, mitä vähemmän on kilpailua. (STT Prosta näet kunkin päivän kohdalta julkisuuden ruuhkan ennakkoon: minkä verran mediaa kiinnostavia tapahtumia päivän kohdalla jo on). 

Viikonloput ovat toimituksissa yleensä rauhallisia lukuun ottamatta urheiluosastoa. Muistan omilta toimittajavuosiltani vajaan kymmenen vuoden takaa yhä selkeästi, että kynnys tarttua tiedotteeseen oli matalampi hiljaisempina ajankohtina, kun uutismateriaalia oli tarjolla vähemmän. 

Ajoitus on tärkeää myös siksi, että uutistoimittajan on useimmiten hankala palata aiemmin julkaistuun lehdistötiedotteeseen esimerkiksi pari päivää myöhemmin viikonloppuna, vaikka uutisaiheista olisikin sillä hetkellä pulaa. Tämä johtuu siitä, että jokin toinen tiedotusväline on saattanut tehdä samasta aiheesta jutun jo aikaisemmin. 

Yksi näkyvimmistä kotimaisista mediaviestinnän onnistumisista 2010-luvllla on ollut S-ryhmän halpuuttamiskampanja, joka sai alkuunsa tammikuussa 2015. Tuolloin S-ryhmä ilmoitti yllättäen laskevansa 400 tuotteen hintaa Prismoissa. Halpuuttaminen sanana alkoi toistua mediassa tuon tuostakin, vaikka ennen vuotta 2015 termiä ei ollut juuri lainkaan käytetty (lue täältä tarkempi analyysi halpuuttamis-sanan esiintymisestä mediassa). 

Muistatko vielä, minä viikonpäivänä S-ryhmä teki julkistuksen kampanjasta ensi kertaa? 

Sunnuntaina. 

Kuva: Johner/ Lehtikuva

Hyödynnä mediaviestinnän suunnittelussa ja ajoituksessa maksutonta työkirjaamme, jonka saat ladattua tästä alta: 

New Call-to-action

 

Aiheet: mediaviestintä, Viestinnän suunnittelu

Maunu Anhava

Kirjoittaja Maunu Anhava

Liiketoimintapäällikkö, STT Viestintäpalvelut ja Lehtikuvan kuvamyynti

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi:

New Call-to-action

Viimeisimmät kirjoitukset