[fa icon="calendar'] 9.12.2015 8:00 / kirjoittaja Liina Nelimarkka

viisi-tapaa-mokata-mediaviestinnassa.jpg

Ossi Lehtonen / Lehtikuva

Sosiaalisen median ja brändijournalismin aikakaudella perinteisellä medialla on yhä merkittävä rooli yritysten ja yhteisöjen näkyvyydelle.

Jotta onnistuisit mediaviestinnässäsi, välttele ainakin pahimmat karikot. Näiden virheiden tekeminen  saattaa romuttaa haaveesi positiivisesta medianäkyvyydestä.

1. Unohda viestin vastaanottajan näkökulma

Toimittaja on vastuussa lukijoilleen, kuulijoilleen tai katsojilleen. Lukijoita kiinnostavan sisällön julkaiseminen on koko median olemassaolon oikeutuksen perusta. Siksi tiedotteen kärjen ja näkökulman on oltava kohdemedian toimittajaa ja sitä kautta sen yleisöä kiinnostavaa.

Ja vielä kääntäen, tiedotteen näkökulma ei saa olla pelkkä organisatorinen prosessikuvaus.

Ole tässä nöyränä: älä oleta, että lukijaa itseisarvoisesti kiinnostaa sinun organisaatiosi ja projektiesi eteneminen. Häntä kiinnostaa, miten nämä vaikuttavat häneen.

2. Lupaa yksinoikeus, petä lupaus

Yksi tapa saada toimittaja kiinnostumaan on luvata tälle yksinoikeus uutiseen ennen sen laajempaa julkaisua. Se on lupaus, jonka voi pettää tasan kerran.

Tee selväksi, jos aiot tarjota tiedotetta tai juttuideaa ennakkoon useammalle toimittajalle. Jos et saa heti selkeää vastausta siihen, aikooko toimittaja kirjoittaa jutun, anna lyhyt harkinta-aika. Älä anna toimittajan pitää yksinoikeutta panttivankinaan, vaan kerro, että palaat asiaan ja varmistat tietyllä kellonajalla etenevätkö antamasi ennakkotiedot uutiseksi. Näin voit hyödyntää yksinoikeutta tarvittaessa toiselle medialle.

3. Puhu jargonia

Jos tiedote on täynnä oman alasi ammattisanastoa, kirjainyhdistelmiä tai lyhenteitä, väsytät lukijan. Älä oleta, että lukija vaikuttuu “hienon” kuuloisesta vaikealukuisesta tekstistä ja lähtee innolla selvittelemään, mitä lyhenteet tarkoittavat. Ei. Jos toimittaja ei ymmärrä lukemaansa tiedotetta, hän suurella todennäköisyydellä tuskastuu ja lopettaa lukemisen alkuunsa.

4. Kaunistele asioita

Tiedotteen pitää olla faktaa, se ei saa olla väritettyä totuutta eikä kaunisteltua tekstiä. Mainosmainen teksti ei mene läpi. Käytä värikkäitä adjektiiveja harkiten ja vain silloin, kun ne ovat perusteltuja ja totuudenmukaisia. Muista, että ikävätkin asiat tulee sanoa suoraan ja peittelemättä.

5. Jätä lisätietojen antaja pimentoon

Toimittaja haluaa tarkistaa tietojen oikeellisuuden. Ja vaikka toimittaja ei soittaisikaan perään, lisätietona mainittu henkilö on olennainen tieto arvioitaessa tiedotteen luotettavuutta. Älä kuitenkaan laita lisätietojen antajaksi henkilöä, joka on a) lomalla, b) ei muuten vaan tiedä, että hänet on nimetty lisätietojen antajaksi eikä ole perehtynyt tiedotteen asiaan. Kun toimittaja soittaa hölmistyneelle lisätietojen antajalle, joka ei osaa vastata kysymyksiin, et varmasti tule luoneeksi haluamaasi kuvaa organisaatiostasi ja asiastasi.

+1 bonusmoka

Otsikoi tiedote sekä sähköposti kirjoittamalla otsikkokenttään Tiedote. Laita vielä lisäksi tiedote vain liitetiedostoksi. Ei, ei, ei! Toimittaja haluaa hahmottaa heti sähköpostista, mistä tiedotteessa on kysymys. Tiedotteen otsikon on siis oltava heti sähköpostin otsikossa. Tiedotteen teksti on syytä laittaa suoraan sähköpostin tekstikenttään, lisäksi voi laittaa linkin tiedotteen verkko-osoitteeseen.

Lisää käytännönläheisiä vinkkejä onnistuneeseen mediaviestintään löydät ilmaisesta oppaastamme:

lataa-mediavistinnan-abc



Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä

Liina Nelimarkka

Kirjoittaja Liina Nelimarkka

Liina Nelimarkka on STT:n markkinointipäällikkö ja tämän blogin päätoimittaja.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi:

New Call-to-action

Viimeisimmät kirjoitukset