[fa icon="calendar'] 29.9.2017 11:23 / kirjoittaja Tommi Peltoniemi

Herätä tunteita Lehtikuva-1.jpgMitä Aamulehdeltä ja Finlaysonilta voisi oppia vaikuttavasta viestinnästä? Uskalla herättää tunteita! 

Aamulehden ja Finlaysonin nostattamat kohut kertovat vaikuttavasta viestinnästä   

Milloin arvoilla on todellista, mitattavaa merkitystä yritykselle, järjestölle tai muulle organisaatiolle? Silloin, kun niistä tulee näkyviä. Silloin kun arvoihin on sitouduttu ja niiden takana seistään. Silloin kun hyväksytään se, että kaikki eivät tykkää. Vastineeksi saattaa saada sellaista mainetta, ettei vastaavaa voisi ostaa pr-kampanjalla.

Aamulehti ja Finlayson nostattivat yhteiskunnallisen keskustelun tasa-arvosta vaikuttavalla viestinnällä, joka vaatii onnistuakseen vastavoimia. Aamulehdelle vastavoimana näyttäytyivät varsinkin toimittaja Sanna Ukkolan kriittiset kommentit ja Finlaysonille ne, jotka valittivat kampanjasta tasa-arvovaltuutetulle.

Uskalla herättää tunteita

Vastavoimat olivat olennaisia maineen rakentajia Aamulehdelle ja Finlaysonille. Joillekin Aamulehti ja Finlayson ovat edelläkävijöitä, toiset eivät ymmärrä niiden linjaa. Kaikille tuli kuitenkin selväksi, että niitä kiinnostaa tasa-arvo eikä niitä pelota kritiikki. Ellei arvoilla herätetä tunteita ja vuoropuhelua, ne jäävät kädenlämpöisiksi, jopa merkityksettömiksi.

Nyt Aamulehden vanavedessä sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä mietitään muuallakin, esimerkiksi ammattijärjestöissä. Voisiko alueasiamies olla alueasiantuntija? Muutos tapahtuu hitaasti, mutta Aamulehti pakotti kysymään ja ajattelemaan entistä enemmän, näkemään sukupuolittuneen kielen ainakin jonkin aikaa. STT:n Tyylikirjassa on ohjeistettu jo pitkään näin: ”Älä korosta sukupuolta tarpeettomasti tai käytä sukupuolittuneita ammattinimikkeitä ym. silloin, kun tarjolla on yhtä hyvä neutraali vaihtoehto”. Varusmiehet ja puhemiehet ovat kuitenkin pysyneet.

Mitä Aamulehdeltä ja Finlaysonilta voisi oppia vaikuttavasta viestinnästä? Kannattaa tosissaan miettiä, missä keskustelussa haluaa olla mukana, kirjoittaa Kirsi Piha STT Viestintäpalveluiden oppaassa "14 yllättävää tapaa saada medianäkyvyyttä". Mikael Jungner puolestaan neuvoo unohtamaan markkinoinnin ja hakemaan olennaista journalistisen ajattelun kautta. Finlayson toimi juuri näin. Tekstiilibisnes on vaikuttanut yhteiskunnalliseen keskusteluun arvoillaan eikä ole pelännyt arvostelijoita, koska heitähän juuri tarvitaan asian kannattajien lisäksi. Nappiin meni.

Arvostelija ansaitsee kiitoksen

Joskus vastavoima saattaa ilmestyä täysin yllättäen, ilman erityistä maine- tai viestintätekoa ja vain tekemällä normaalia työtä.

Kun Erkki Tuomioja moitti STT:n toimittajan kysymystä presidenttien Sauli Niinistö ja Donald Trump tiedotustilaisuudessa, kritiikki herätti hämmennystä iltapäivälehtiä myöten. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin, että kysymys oli hyvä ja sen esittäminen kuuluu tiedotusvälineiden tehtäviin. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tviittasi, että länsimaiseen demokratiaan kuuluu olennaisesti se, että toimittajat ja media kysyvät vapaasti, mitä haluavat, ja poliitikot vastaavat.

Tuomioja ja Ukkola ansaitsevat vilpittömät kiitokset keskustelusta. Mainettakin tuli puolin ja toisin, mutta asia on tietenkin tärkein.

Kuva: Lehtikuva (ks. vastaavia kuvituskuvia täältä)

Lisää ajatuksia medianäkyvyyden ansaitsemista oppaassamme "14 yllättävää tapaa saada medianäkyvyyttä", jonka saat ladattua veloituksetta tästä alta:

Ansaittu medianäkyvyys

Aiheet: mediaviestintä

Tommi Peltoniemi

Kirjoittaja Tommi Peltoniemi

Tommi Peltoniemi työskentelee toimittajana STT:llä.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi:

Tunne mediaympäristösi

Viimeisimmät kirjoitukset