[fa icon="calendar'] 10.10.2017 10:56 / kirjoittaja [Vieraskynä] Aino Laakso

Seoul Lehtikuva.jpg

Vierailin hiljattain Aasian talouselämän hermokeskuksessa, Etelä-Koreassa. Lomailun ohessa oli tilaisuus perehtyä sikäläiseen mediaympäristöön. Valistuneen arvauksen perusteella korealaisen uutismedian huomion saamiseen pätee sama resepti kuin Suomessakin, mutta mittakaava on hyvä skaalata reilusti ylöspäin.

Etelä-Korean tilastokeskus julkaisi 31.8. vuoden 2016 väestötiedot. Väkiluku on tällä hetkellä 51,3 miljoonaa. Se on tuplaantunut viidessäkymmenessä vuodessa. Yli 65-vuotiaiden määrä ylittää alle 15-vuotiaiden määrän, ja korealaisviranomaiset pohtivatkin kuumeisesti keinoja, joilla lapsiluku saataisiin kasvuun. Lähes puolet kansasta asuu pääkaupungissa ja sen liepeillä.

Chaebolit mediakritiikin kohteena

Jotta mediaympäristöä voi ymmärtää, on katsottava historiaan: Etelä-Korea on nauttinut lähes taukoamattomasta, kansainväliseen liiketoimintaan perustuvasta kasvusta 60-luvulta lähtien. Elämä tasavaltana ei ollut toisen maailmansodan jälkeen helppoa ja poliittiseen lähihistoriaan kuuluu niin salamurhattu presidentti kuin armeijan surmaamia mielenosoittajiakin. Yritysmaailma on tästä huolimatta saanut kaiken aikaa kehittyä rauhassa.

Eräs Etelä-Korean kansantaloudelle ominainen piirre ovat chaebolit, valtavan suuret, perheomisteiset monialayhtiöt. Oletko kuullut Samsungista? Se on chaeboleista suurin ja sen osuus Etelä-Korean taloudesta on arviolta yli 15 %. 

Chaebolit rakensivat nopean talouskasvun ja saivat kaiken aikaa verohelpotuksia ja lainajärjestelyihin apua valtiolta. Tänä päivänä media suhtautuu niihin kriittisesti ja niiltä odotetaan yritysvastuun näkökulmasta yhä enemmän. Esimerkiksi Samsungin omistajien lahjussuhmurointien johdosta käydään oikeutta eivätkä yrityksen tai maan ylin johto voi paeta vastuutaan. Talousuutisointi on kaiken kaikkiaan vilkasta ja esimerkiksi englanninkielinen Korea Times on ratkaissut asian niin, että sillä on taloussivujen lisäksi vielä kansainväliset taloussivut. Sekä kansainväliset uutissivut, jotka painottuvat kansainväliseen politiikkaan.

Sähköiset rulettavat

Jatkuvan talouskasvun tuloksena korealainen elintaso on erittäin korkea ja median kehittymisen vaiheiden kanssa on kuljettu samaa tietä kuin mikä tahansa länsimaa: tänä päivänä televisiolla on yhä erittäin vahva asema, painettu media on kriisissä ja kaiken ikäiset kuluttavat viihdettä ja journalismia entistä enemmän verkossa.

Eräs kuriositeetti liittyy viihteeseen: korealaiset lukevat sarjakuvansa verkosta. Siis perinteistä, piirrettyä kuvaa ruutu toisensa jälkeen. Ei animaatiota, ei lisättyä todellisuutta, ei edes responsiivisuutta. Webtoonsissa on yksinkertaisesti viety ihmisille mieluisa perinteinen formaatti sähköiseen alustaan. Kirjojen ja lehtien myyntipisteitä on melko vähän. Esimerkiksi pikku kulmakaupoissa ei ole samanlaista lehtivalikoimaa kuin meillä R-kioskeilla.

Journalistinen media vaikuttaa kielimuurinkin yli melko asialähtöiseltä ja vakavalta. Tämä mielikuva vahvistuu englanninkielisiä paikallisia sanomalehtiä lukemalla. Human interest -juttutyyppejä on tv:ssä ja sanomalehdissä vähän. Päivälehdet ovat broadsheet -formaatissa joten jutut ovat melko pitkiä ja kattavia. Myös tv-uutisklipit ovat rauhallisia. Eri alojen asiantuntijoita hyödynnetään mielellään, varsinkin järjestöjen ja tutkimuslaitosten väkeä.

Mediasuhteet käyntiin: ole paikallinen 

Etelä_Korea.jpg

51-miljoonaiselle kansalle, joista vain vajaat 3 % on muita kuin syntyperäisiä korealaisia, oman maan tapahtumat ja asiat ovat luonnollisesti tärkeimpiä. Ne pitää tarjota koreaksi, sillä sujuvaan englannin kielen taitoon ei voi luottaa journalistien eikä varsinkaan yleisön kohdalla, ei kuluttajien eikä b to b -päättäjien. Tarvitset siis paikallisen mediasuhdetyön hoitajan. Ehkä viestintätoimiston tai mediasuhdetaitoisen paikallisen työntekijän. Lisäksi tarvitset paikalliset haastateltavat tai vähintäänkin erittäin taitavan tulkin.

Kansallinen itsetunto on siinä määrin korkealla, että suomalaisen organisaation on lähestyttävä mediaa nöyrästi, mikäli mielii saada nimensä lehteen.

  • Mitä hyötyä asiastasi olisi korealaisille?
  • Mitä myönteistä voit sanoa korealaisesta markkinasta, asiakkaista, osaamisesta?
  • Miten asiasi liittyy korealaisille ajankohtaisiin haasteisiin ja kehityskulkuihin: väestön ikääntymiseen, puhtaaseen ympäristöön, kaupungistumiseen, elintasosairauksien voittamiseen, digitalisaatioon?

Siitä se lähtee! Ja näitä samoja kysymyksiä soveltaen voit valmistella purevaa pääviestiäsi myös kotimaisille ja alueellisille medioille. 

Blogitekstin pääkuva AFP/ Lehtikuva. Pikkukuva: Aino Laakso. 

Tämän Vieraskynä-blogitekstin kirjoittaja Aino Laakso on yksi 14:sta asiantuntijasta, joka oppaassamme vinkkaa tärpit siihen, miten ansaita medianäkyvyyttä. Lataa opas veloituksetta tästä alta: 

Ansaittu medianäkyvyys

Aiheet: mediaviestintä

[Vieraskynä] Aino Laakso

Kirjoittaja [Vieraskynä] Aino Laakso

Aino Laakso on viestintätoimisto Mailand Communicationsin seniorikonsultti ja osakas.