[fa icon="calendar'] 16.10.2017 10:26 / kirjoittaja Liina Nelimarkka

STT toimitus Lehtikuva.jpg

STT:n 24H toimituksen esimies Laura Kolu arvostaa viestijää, joka on tasapuolinen, tavoitettavissa ja avoin. 

Mitä tarkempia toiveita toimittajalla viestijöiden suuntaan on? Tässä blogitekstissä esiteltävät Laura Kolun nostamat näkökulmat kannattaa laittaa korvan taakse!  

Ole tasapuolinen

Kaikille medioille tulisi olla tasapuolinen: sama embargo kaikille. Antamalla aiheen jollekin tietylle medialle yleistä embargoa aikaisemmin viestijä ei paranna asemiaan muiden toimittajan silmissä. Näin toimimalla saattaa sen sijaan joutua ns. mustalle listalle.

Ole tavoitettavissa

Kun tiedotat, huolehdi, että lisätietojen antajat ovat tavoitettavissa. Toimittaja toivoo, että tavoitettavuuteen kiinnitettäisiin erityistä huomiota kriisiviestintätilanteissa.

Kriisiviestintäsuunnitelma olisi hyvä olla mietittynä etukäteen, jotta tilanteen pamahtaessa päälle oikea henkilö tietää olla valmiudessa ja tavoitettavissa. Mieti, kuka organisaatiosta on oikea henkilö selvittämään mitäkin asiaa, sillä kriisitilanteissa tiedottaja ei välttämättä ole se paras spokesperson. 

Toimittaja ei luovuta. Paras ratkaisu on astua itse esiin selvittämään asiaa ja saada oma ääni kuuluviin. Hiljaisuus täyttyy kyllä jollakin: huhut alkavat levitä ja joku muu saa äänensä kuuluviin.  Sekin kannattaa kertoa, jos ei (vielä) voi kertoa jotakin – ja palata kertomaan sitten, kun sen voi tehdä. 

Digikello ja viestinnän ajoitus

Kolun toivelistalla on, että viestinnän ammattilaiset suunnittelisivat tiedottamisen ajoitusta monipuolisemmin ja rohkeammin, myös ns. virka-aikojen ulkopuolelle. Oikealla ajoituksella viestijä tulee palvelleeksi toimittajan tarpeita ja sitä kautta omia medianäkyvyyden ansaitsemisen mahdollisuuksiaan.

Mieti, milloin asiastasi kerrot: on muitakin aikoja tiedottaa kuin klo 9 aamulla. Tuo kellonlyömä on klassinen tiedotuspiikki, jolloin toimituksen meiliin pamahtaa kasa tiedotteita. Toimittajaa helpottaisi, jos tiedotteita tulisi pitkin päivää.

Aamuyhdeksää ei muutenkaan kannata pitää päivän ensimmäisenä mahdollisena tiedotusaikana! Viestijän kannattaa ottaa ajoituksessa huomioon lukijoiden "digikello". Mediasisältöjen kulutuksen yksi suurimmista piikeistä on aamulla työmatkaliikenteen aikaan – eli reilusti ennen klo 9:ää. Kolu kaipaileekin tiedotteita jo aamuseitsemältä! Viestijä: saisitko laitettua tiedotteen ulos esimerkiksi klo 06:45? Tällöin juttu ehtisi ulos kuluttajien työmatkalukemiseksi.

Hyödynnä toimituksen hiljaiset hetket

Aikaisten aamujen lisäksi toimittaja toivoo tiedotteita myös viikonloppuihin, jolloin on niiden suhteen hiljaisempaa. STT:n toimitus on töissä 24/7, myös lauantaisin ja sunnuntaisin.

Voisitko tehdä tiedotteen valmiiksi ja ajastaa tai embargoida sen lauantaiaamulle? Näin aiheesi saattaisi päätyä lukijoiden eteen sopivasti siihen hetkeen, kun suomalaiset heräilevät katsastamaan älypuhelimiaan. 

Hyödynnä viikonloppuja etenkin, jos tiedotettava asia on aiheensa puolesta ns. ”viikonloppulukemistoa”. Parhaimmillaan voit saada oman aiheen niin hyvin esille, että se hallitsee keskustelua koko viikonlopun ajan. Muista, että lisätietojen antajien tulee olla tavoitettavissa. 

Arkipäivistä maanantaiaamut ovat toimituksissa hiljaisimpia.

Toimittajan toiveeseen saada tiedotteita hiljaisina ajankohtina kannattaa vastata. Viestijä: tartu hetkiin, jolloin kilpailevaa tiedotetarjontaa on niukalti! (Huom. uutispäivien ruuhkaennusteen näet STT Prosta). 

Kuva: Lehtikuva

Kiinnostaako viestinnän suunnittelu ja ajoittaminen enemmänkin? Lisää vinkkejä tästä teemasta löydät alla olevasta oppaastamme: 

Tunne mediaympäristösi

Aiheet: tiedote ja tiedottaminen, mediaviestintä, Viestinnän suunnittelu

Liina Nelimarkka

Kirjoittaja Liina Nelimarkka

Liina Nelimarkka on STT:n markkinointipäällikkö ja tämän blogin päätoimittaja.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi:

New Call-to-action

Viimeisimmät kirjoitukset