[fa icon="calendar'] 11.5.2017 11:20 / kirjoittaja Jani Koskinen

 

Twitter Lehtikuva-1.jpg

Sosiaalinen media, erityisesti Twitter on noussut keskeiseksi tiedonhankintakanavaksi toimituksissa. Juttuaiheiden lisäksi Twitteristä etsitään uusia näkökulmia ja sopivia haastateltavia. Samaan aikaan moni tiedottaja harmittelee, kun toimittajien huomion saaminen on yhä vaikeampaa. Tuntemalla toimittajien työskentelytavat, oman viestin läpimeno helpottuu.

STT:n talous- ja politiikan uutisiin perehtynyt toimittaja ja some-aktiivi Mikko Isotalo kertoo, miten nykytoimittaja työskentelee ja kuinka yritykset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa toimittajan huomion herättämisessä.

Mistä eri kanavista päivittäisiä uutisaiheita ammennetaan?

Tiedotteista, henkilökohtaisilta kontakteilta, somesta, tiedotustilaisuuksista, muista medioista, omista ja lähipiirin kokemuksista eli monesta lähteestä.

Kuinka paljon ja miten toimittaja hyödyntää sosiaalista mediaa työssään?

Koko ajan enemmän. Itse hyödynnän pääasiassa Twitteriä ja Facebookia. Twitterissä olen luonut työaiheille pari listaa, joihin olen kerännyt mielenkiintoisia seurattavia. Keskustelen varsinkin Twitterissä päivittäin, joten seuraamisen lisäksi haen aktiivisesti lisätietoa.

Millä keinoin toimittajan huomion saa parhaiten herätettyä nykypäivänä?

Erottumalla jollain tavalla joukosta ja rakentamalla luotettavan viestin. Esimerkiksi somessa pelkkä tviitti tai päivitys ei riitä, vaan pitää pystyä vastaamaan mahdolliseen jatkokysymykseen. Ihminen on aina kiinnostavampi kuin organisaatio, eli avainhenkilöiden kannattaa olla läsnä somessa.  Henkilöiden toki pitää nähdä vaivaa seuraajamäärän kasvuun, jotta viesti huomataan. Puhelun tai sähköpostin viestiä tehostaa selkeästi, jos soittajan tai lähettäjän nimi kuulostaa tutulta. Esimerkiksi aiempi Twitter-keskustelu voi jättää muistijäljen, jonka takia toimittaja tarttuu tiedotteeseen.

Onko toimittajan kannalta merkitystä, missä some-kanavassa yritys viestii?

Viestin pitää olla räätälöity jokaiseen some-kanavaan erikseen. Facebook- tai Instagram-päivityksen linkkaaminen Twitteriin ei toimi, koska viesti katkeaa ja kukaan ei avaa linkkiä. Twitter on käyttäjämääräänsä suurempi, koska toimittajat ovat selkeästi yliedustettuina. Twitter-statukseen kannattaa lisätä puhelinnumero ja muut sopivat linkit.

Mikä on tiedotteen rooli nykyaikana?

Tiedote on yhä merkittävä viestintäväline, mutta ei aina sellaisenaan riitä. Tiedotteen alkuun kannattaa panostaa. Otsikko ja muutama ensimmäinen lause kertovat paljon. Kun tiedotteen lähettää, sen jälkeen on oltava tavoitettavissa lisäkysymyksiä varten, mieluummin puhelimen lisäksi sähköpostin ja somen äärellä. Kannattaa myös varautua, että lehdistö tai tv-kanavat voivat haluta tiedotteen jälkeen kuvata tai haastatella mahdollisimman nopeasti avainhenkilöitä. Kannattaa ajatella myös grafiikkaa, eli tiedotteeseen mukaan lukuja tai grafiikkaa tai ainakin näiden tietojen on hyvä olla saatavilla tiedotteen jälkeen.

Kannattaako tiedotteissa mainita aiheeseen liittyvät hastagit tai avainhenkilöiden handlet?

Avainhenkilöiden handlet ehdottomasti, niin toimittaja lisää henkilöt seurattaviin ja näin seuraava tiedote tavoittaa paremmin. Ei hastageistakaan haittaa ole, jos aihe on niihin sopiva.

Miten toimittajan saa paikalle tiedotustilaisuuteen?

Luomalla ilmapiirin, jossa toimittaja voi odottaa tiedotustilaisuuden tuovan selkeän uutisaiheen tai merkittävää taustatietoa. Eli tilaisuutta kannattaa pohjustaa riittävästi esimerkiksi taustamateriaalia lähettämällä. Pitää selkeästi kertoa mitä tiedotustilaisuudessa voi olla odotettavissa. Tiedotustilaisuutta ei kuitenkaan kannata mainostaa odotuksilla, jotka eivät lopulta pidä paikkaansa. Silloin toimittajaa tuskin saa uudestaan tilaisuuteen.

Kuinka tiedotustilaisuuden järjestäjä voi palvella toimittajaa parhaiten? 

Kannattaa tarjota selkeää materiaalia esimerkiksi embargolla etukäteen. Tiedotustilaisuus kannattaa pitää riittävän lyhyenä, vaikka omaa toimintaa mielellään esittelisikin. Muutenkin kaikki selkeys auttaa. Kauanko tiedotustilaisuus kestää? Ketä ja missä välissä voi haastatella? Missä materiaalia on saatavissa?

Kuva: Lehtikuva 

Suunnitelmallinen tiedottaminen on digitaalista viestintää, joka nivoutuu ja limittyy palvelemaan useita kanavia ja sidosryhmiä ja parhaimmillaan aikaansaa näkyvyyttä kaikissa näissä: journalistisessa mediassa, sosiaalisessa mediassa sekä hakukoneissa. Lue lisää artikkelistamme: 

Artikkeli: Tiedottamisen rooli strategisen viestinnän välineenä

Aiheet: sosiaalinen media, mediaviestintä

Jani Koskinen

Kirjoittaja Jani Koskinen

Jani Koskinen, tuottaja STT. Tällä hetkellä Jani työskentelee STT Pron, viestinnän suunnittelua ja ajoitusta helpottamaan tarkoitetun palvelun, parissa.

Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi:

New Call-to-action

Viimeisimmät kirjoitukset